| 1 |
-----BEGIN PGP SIGNED MESSAGE----- |
| 2 |
Hash: SHA1 |
| 3 |
|
| 4 |
Hei, |
| 5 |
|
| 6 |
Tässä suomentamani udev-opas tarkistettavaksi: |
| 7 |
|
| 8 |
|
| 9 |
|
| 10 |
<?xml version='1.0' encoding="ISO-8859-15"?> |
| 11 |
<!DOCTYPE guide SYSTEM "/dtd/guide.dtd"> |
| 12 |
|
| 13 |
<!-- |
| 14 |
$Header: /var/www/www.gentoo.org/raw_cvs/gentoo/xml/htdocs/doc/en/udev-guide.xml,v |
| 15 |
1.17 2004/09/22 11:59:16 swift Exp$ --> |
| 16 |
|
| 17 |
<guide link="/doc/fi/udev-guide.xml"> |
| 18 |
<title>Gentoon udev-opas</title> |
| 19 |
|
| 20 |
<author title="Tekijä"> |
| 21 |
<mail link="swift@g.o">Sven Vermeulen</mail> |
| 22 |
</author> |
| 23 |
<author title="Contributor"> |
| 24 |
<mail link="g.guidi@×××.it">Gregorio Guidi</mail> |
| 25 |
</author> |
| 26 |
<author title="Kääntäjä"> |
| 27 |
<mail link="japsu@×××.fi">Santtu Pajukanta</mail> |
| 28 |
</author> |
| 29 |
|
| 30 |
<abstract> |
| 31 |
Tämä opas kertoo, mikä on udev ja miten voit käyttää sitä täyttämään tarpeesi. |
| 32 |
</abstract> |
| 33 |
|
| 34 |
<license/> |
| 35 |
|
| 36 |
<version>0.13</version> |
| 37 |
<date>22. syyskuuta 2004</date> |
| 38 |
|
| 39 |
<chapter> |
| 40 |
<title>Mikä on udev?</title> |
| 41 |
<section> |
| 42 |
<title>/dev-hakemisto</title> |
| 43 |
<body> |
| 44 |
|
| 45 |
<p> |
| 46 |
Kun Linux-käyttäjät keskustelevat tietokoneidensa laitteista sellaisten |
| 47 |
ihmisten läheisyydessä, jotka luulevat Linuxin olevan jonkinlainen virus tai |
| 48 |
kahvimerkki, "kautta dev kautta foon" käyttö saa varmasti aikaan outoja |
| 49 |
katseita. Mutta onnellisille käyttäjille (Sinut mukaanlukien) |
| 50 |
<path>/dev/hda1</path>:n käyttö on vain nopea tapa selittää, että tarkoitamme |
| 51 |
ensisijaisen IDE-väylän isäntälaitteen ensimmäistä osiota. Vai tarkoitammeko? |
| 52 |
</p> |
| 53 |
|
| 54 |
<p> |
| 55 |
Me kaikki tiedämme, mikä laitetiedosto on. Jotkut jopa tietävät, miksi |
| 56 |
laitetiedostoilla on erityiset numerot, kun katsomme niitä lähempää |
| 57 |
komentamalla <c>ls -l</c> <path>/dev</path>-hakemistossa. Sinusta se ei |
| 58 |
välttämättä näytä tältä, mutta tämä on suunnitteluvirhe. <!-- flaw by design |
| 59 |
== suunnitteluvirhe? --> |
| 60 |
</p> |
| 61 |
|
| 62 |
<p> |
| 63 |
Ajattele laitteita, jotka voit kiinnittää koneeseesi sen käydessä, esimerkiksi |
| 64 |
USB:tä, IEEE1394:ää, lennossa liitettävää PCI:tä... Mikä on ensimmäinen |
| 65 |
laite? Ja kuinka pitkään? Miten muut laitteet nimetään, kun ensimmäinen |
| 66 |
katoaa? Miten tämä vaikuttaa käynnissä oleviin toimenpiteisiin? Eikö olisikin |
| 67 |
hauskaa, jos tulostustyösi siirtyisi yhtäkkiä uudelta lasertulostimeltasi |
| 68 |
ikivanhalle puolikuolleelle matriisitulostimellesi, koska äitisi päätti |
| 69 |
irroittaa mustesuihkutulostimesi johdon - sen, joka sattui olemaan |
| 70 |
ensimmäinen tulostin? |
| 71 |
</p> |
| 72 |
|
| 73 |
<p> |
| 74 |
Kuvaan astuu <e>udev</e>. Udev-projektin tavoitteet ovat sekä mielenkiintoisia |
| 75 |
että tarpeellisia: |
| 76 |
</p> |
| 77 |
|
| 78 |
<ul> |
| 79 |
<li>Toimii käyttäjätilassa</li> |
| 80 |
<li>Luo ja poistaa laitetiedostoja dynaamisesti</li> |
| 81 |
<li>Tarjoaa yhtenäisen nimeämistavan</li> |
| 82 |
<li>Tarjoaa käyttäjätilan sovellusrajapinnan</li> |
| 83 |
</ul> |
| 84 |
|
| 85 |
<p> |
| 86 |
Näiden toimintojen tarjoamiseksi udeviä kehitetään kolmessa eri projektissa: |
| 87 |
<e>namedev</e>issä, <e>libsysfs</e>:ssä ja tietysti <e>udev</e>issä. |
| 88 |
</p> |
| 89 |
|
| 90 |
</body> |
| 91 |
</section> |
| 92 |
<section> |
| 93 |
<title>namedev</title> |
| 94 |
<body> |
| 95 |
|
| 96 |
<p> |
| 97 |
Namedev mahdollistaa laitteiden nimeämisen erillään udev-ohjelmasta. Tämä |
| 98 |
mahdollistaa eri osapuolten kehittämät joustavatnimeämistavat. Laitteiden |
| 99 |
nimeämisestä huolehtiva alijärjestelmä tarjoaa standardoidun rajapinnan, jota |
| 100 |
udev voi käyttää. |
| 101 |
</p> |
| 102 |
|
| 103 |
<p> |
| 104 |
Tällä hetkellä namedev tarjoaa vain yhden nimeämistavan; sen, jonka on |
| 105 |
määritellyt LANANA ja jota suurin osa Linux-järjestelmien käyttäjistä nykyään |
| 106 |
käyttää, ja joka näinollen sopii erittäin hyvin Linux-käyttäjien |
| 107 |
enemmistölle. |
| 108 |
</p> |
| 109 |
|
| 110 |
<p> |
| 111 |
Namedev käyttää viisikohtaista menetelmää tietyn laitteen nimen |
| 112 |
päättelemiseksi. Jos laitteelle löydetään nimi jossain vaiheessa, tätä nimeä |
| 113 |
käytetään. Vaiheet ovat: |
| 114 |
</p> |
| 115 |
|
| 116 |
<ul> |
| 117 |
<li>nimiö tai sarjanumero</li> |
| 118 |
<li>väylän laitenumero</li> |
| 119 |
<li>väylätopologia</li> |
| 120 |
<li>staattisesti määritelty nimi</li> |
| 121 |
<li>kernelin määrittämä nimi</li> |
| 122 |
</ul> |
| 123 |
|
| 124 |
<p> |
| 125 |
<e>Nimiö tai sarjanumero</e> -vaiheessa tarkistetaan, onko laitteella jokin |
| 126 |
yksilöllinen tunniste. Esimerkiksi USB-laitteilla on yksilöllinen |
| 127 |
USB-sarjanumero; SCSI-laitteilla on yksilöllinen UUID-tunniste. Jos namedev |
| 128 |
löytää vastaavuuden tämän tunnisteen ja annetun asetustiedoston välillä, |
| 129 |
asetustiedostossa määriteltyä laitenimeä käytetään. |
| 130 |
</p> |
| 131 |
|
| 132 |
<p> |
| 133 |
<e>Väylän laitenumero</e> -vaiheessa tarkistetaan laitteen väylänumero. Tämä |
| 134 |
menetelmä on riittävä ympäristöissä, joissa laitteita ei voida liittää |
| 135 |
koneeseen lennossa. Esimerkiksi PCI-väylänumerot vaihtuvat harvoin |
| 136 |
järjestelmän elinaikana. Mikäli namedev löytää vastaavuuden tämän sijainnin |
| 137 |
ja annetun asetustiedoston välillä, asetustiedostossa määriteltyä laitenimeä |
| 138 |
käytetään. |
| 139 |
</p> |
| 140 |
|
| 141 |
<p> |
| 142 |
Yhtä lailla <e>väylätopologia</e> on melko staattinen tapa määritellä laite, |
| 143 |
kunhan käyttäjä ei vaihda niitä. Kun laitteensijainti topologiassa vastaa |
| 144 |
käyttäjän antamaa asetusta, tätä vastaavaa nimeä käytetään. |
| 145 |
</p> |
| 146 |
|
| 147 |
<p> |
| 148 |
Neljäs vaihe, <e>staattisesti määritelty nimi</e>, tapahtuu yksinkertaisella |
| 149 |
merkkijonon korvaamisella. Kun kernelin määrittämä nimi (laitteen oletusnimi) |
| 150 |
vastaa annettua merkkijonoa, korvaavaa nimeä käytetään. |
| 151 |
</p> |
| 152 |
|
| 153 |
<p> |
| 154 |
Viimeinen vaihe (<e>kernelin määrittämä nimi</e>) valitsee kernelin tarjoaman |
| 155 |
oletusnimen. Useimmissa tapauksissa tämä tapa riittää, koska se vastaa |
| 156 |
useimmissa Linux-järjestelmissä käytettyä laitteiden nimeämistapaa. |
| 157 |
</p> |
| 158 |
|
| 159 |
</body> |
| 160 |
</section> |
| 161 |
<section> |
| 162 |
<title>libsysfs</title> |
| 163 |
<body> |
| 164 |
|
| 165 |
<p> |
| 166 |
udev kommunikoi kernelin kanssa sysfs-näennäistiedostojärjestelmän kautta. |
| 167 |
libsysfs-projekti tarjoaa yhteisen sovellusrajapinnan, jonka kautta päästään |
| 168 |
käsiksi geneerisellä tavalla sysfs-tiedostojärjestelmän antamaan tietoon. |
| 169 |
Tämä mahdollistaa kaikenlaisten laitteiden tiedustelemisen ilman, että täytyy |
| 170 |
tehdä oletuksia siitä, minkälainen laite on kyseessä. |
| 171 |
</p> |
| 172 |
|
| 173 |
</body> |
| 174 |
</section> |
| 175 |
<section> |
| 176 |
<title>udev</title> |
| 177 |
<body> |
| 178 |
|
| 179 |
<p> |
| 180 |
Kernel kutsuu <path>/sbin/hotplug</path>-ohjelmaa aina, kun se huomaa |
| 181 |
muutoksen laitteistorakenteessa. Hotplug ajaa ne sovellukset, joihin on |
| 182 |
linkki <path>/etc/hotplug.d/default</path>-hakemistossa, josta löydät myöskin |
| 183 |
symbolisen linkin udev-sovellukseen. Hotplug ohjaa kernelin antaman |
| 184 |
informaation udev-ohjelmalle, joka suorittaa tarvittavat toimenpiteet |
| 185 |
<path>/dev</path>-tiedostopuussa (luo tai poistaa laitetiedostoja). |
| 186 |
</p> |
| 187 |
|
| 188 |
</body> |
| 189 |
</section> |
| 190 |
</chapter> |
| 191 |
|
| 192 |
<chapter> |
| 193 |
<title>udevin käyttö Gentoossa</title> |
| 194 |
<section> |
| 195 |
<title>Vaatimukset</title> |
| 196 |
<body> |
| 197 |
|
| 198 |
<p> |
| 199 |
udev on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä 2.6-sarjan kernelin (kuten |
| 200 |
<c>development-sources</c> ja <c>gentoo-dev-sources</c>) kanssa. Jos käytät |
| 201 |
tällaista kerneliä, sinun tarvitsee vain varmistaa että sinulla on riittävän |
| 202 |
uusi versio <c>sys-apps/baselayout</c>-paketista. |
| 203 |
</p> |
| 204 |
|
| 205 |
<pre caption="udevin asentaminen"> |
| 206 |
# <i>emerge udev</i> |
| 207 |
</pre> |
| 208 |
|
| 209 |
<p> |
| 210 |
udev asentaa <c>hotplug-base</c>-paketin yhtenä riippuvuuksistaan. Jos aiot |
| 211 |
käyttää hotplugia suorittamaan tiettyjä toimenpiteitä, kun liität koneeseen |
| 212 |
USB- tai IEEE1394-laitteitasi, sinun tulisi myös asentaa tarvittavat |
| 213 |
hotplug-skriptit. |
| 214 |
</p> |
| 215 |
|
| 216 |
<pre caption="Valinnaisten hotplug-skriptien asentaminen"> |
| 217 |
# <i>emerge hotplug</i> |
| 218 |
</pre> |
| 219 |
|
| 220 |
<p> |
| 221 |
Jos käytät <c>genkernel</c>illä käännettyä kerneliä, kaikki on jo kunnossa |
| 222 |
kernelin osalta. Muuten varmista, että olet asettanut seuraavat kernelin |
| 223 |
asetukset: |
| 224 |
</p> |
| 225 |
|
| 226 |
<pre caption="Vaaditut kernelin asetukset"> |
| 227 |
General setup ---> |
| 228 |
[*] Support for hot-pluggable devices |
| 229 |
|
| 230 |
File systems ---> |
| 231 |
Pseudo filesystems ---> |
| 232 |
[*] /proc file system support |
| 233 |
[*] Virtual memory file system support (former shm fs) |
| 234 |
</pre> |
| 235 |
|
| 236 |
<p> |
| 237 |
Voit jättää <c>/dev file system support (OBSOLETE)</c> -valinnan aktiiviseksi |
| 238 |
mikäli haluat, mutta varmista tällöin, että <c>Automatically mount at |
| 239 |
boot</c> ei ole valittu. |
| 240 |
</p> |
| 241 |
|
| 242 |
<pre caption="Devfs:ää ei liitetä automaagisesti"> |
| 243 |
File systems ---> |
| 244 |
Pseudo Filesystems ---> |
| 245 |
[*] /dev file system support (OBSOLETE) |
| 246 |
[ ] Automatically mount at boot |
| 247 |
</pre> |
| 248 |
|
| 249 |
</body> |
| 250 |
</section> |
| 251 |
<section> |
| 252 |
<title>Asetukset</title> |
| 253 |
<body> |
| 254 |
|
| 255 |
<p> |
| 256 |
Jos haluat käyttää Gentohon lisättyjä udev-virityksiä, joiden tarkoitus on |
| 257 |
tehdä elämäsi helpommaksi, sinun ei tarvitse lukea tästä eteenpäin. Gentoo |
| 258 |
käyttää udeviä mutta säilyttää staattisen <path>/dev</path>-hakemiston, jotta |
| 259 |
Sinulta ei koskaan puuttuisi tarvittavia laitetiedostoja. Gentoon |
| 260 |
käynnistysskriptit eivät aja devfsd-palvelinta ja ne kytkevät käynnistyksen |
| 261 |
aikana devfs:n pois käytöstä. |
| 262 |
</p> |
| 263 |
|
| 264 |
<p> |
| 265 |
Jos haluat kuitenkin ajaa ainoastaan udeviä käyttävää virittämätöntä |
| 266 |
järjestelmää, kuten udeviä kehitettäessä on tarpeen (ja kärsiä niistä |
| 267 |
vaikeuksista, jotka aiheutuvat udev-tuen puutteen vuoksi puuttuvista |
| 268 |
laitetiedostoista), ole hyvä ja lue eteenpäin :) |
| 269 |
</p> |
| 270 |
|
| 271 |
<p> |
| 272 |
Poistamme säännöt, jotka tallentavat laitetiedostot: muokkaa |
| 273 |
<c>RC_DEVICE_TARBALL</c>-muuttujaa <path>/etc/conf.d/rc</path>-tiedostossa ja |
| 274 |
aseta sen arvoksi <c>no</c>: |
| 275 |
</p> |
| 276 |
|
| 277 |
<pre caption="/etc/conf.d/rc"> |
| 278 |
RC_DEVICE_TARBALL="no" |
| 279 |
</pre> |
| 280 |
|
| 281 |
<p> |
| 282 |
Jos olet sisällyttänyt kerneliisi tuen devfs:lle, voit kytkeä sen pois |
| 283 |
käytöstä järjestelmälataajan asetuksista: lisää <c>gentoo=nodevfs</c> |
| 284 |
kernelin parametreihin. Jos haluat käyttää devfs:ää ja kytkeä udevin pois |
| 285 |
käytöstä, lisää <c>gentoo=noudev</c> kernelin parametreihin. |
| 286 |
</p> |
| 287 |
|
| 288 |
</body> |
| 289 |
</section> |
| 290 |
</chapter> |
| 291 |
|
| 292 |
<chapter> |
| 293 |
<title>Tunnetut ongelmat</title> |
| 294 |
<section> |
| 295 |
<title>Puuttuvat laitetiedostot käynnistyksen aikana</title> |
| 296 |
<body> |
| 297 |
|
| 298 |
<p> |
| 299 |
Jos et pysty käynnistämään järjestelmääsi, koska saat virheilmoituksen |
| 300 |
<path>/dev/null</path>-tiedoston puuttumisesta tai koska konsoli puuttuu, |
| 301 |
ongelmasi on, että Sinulta puuttuu joitakin niistä laitetiedostoista, joiden |
| 302 |
on oltava olemassa <e>ennen kuin</e> <path>/dev</path> liitetään |
| 303 |
tiedostojärjestelmään ja se siirtyy udevin hallintaan. Tämä on tavallista |
| 304 |
Gentoo-järjestelmissä, jotka on asennettu vanhalta asennusmedialta. |
| 305 |
</p> |
| 306 |
|
| 307 |
<p> |
| 308 |
Jos ajat <c>sys-apps/baselayout-1.8.12</c>:a tai uudempaa, tämä ongelma |
| 309 |
voidaan sivuuttaa, koska käynnistysprosessin pitäisi silti pystyä toimimaan. |
| 310 |
Jos kuitenkin haluat eroon ongelman aiheuttamista ärsyttävistä |
| 311 |
virheilmoituksista, Sinun tulisi luoda puuttuvat laitetiedostot allaolevien |
| 312 |
ohjeiden mukaisesti. |
| 313 |
</p> |
| 314 |
|
| 315 |
<p> |
| 316 |
Nähdäksesi, mitkä laitetiedostot ovat saatavilla ennen kuin |
| 317 |
<path>/dev</path>-tiedostojärjestelmä liitetään, anna seuraavat komennot: |
| 318 |
</p> |
| 319 |
|
| 320 |
<pre caption="Käynnistyksen aikana saatavilla olevien laitetiedostojen |
| 321 |
listaaminen"> |
| 322 |
# <i>mkdir test</i> |
| 323 |
# <i>mount --bind / test</i> |
| 324 |
# <i>cd test/dev</i> |
| 325 |
# <i>ls</i> |
| 326 |
</pre> |
| 327 |
|
| 328 |
<p> |
| 329 |
Onnistuneeseen käynnistykseen tarvittavat tiedostot ovat |
| 330 |
<path>/dev/null</path> ja <path>/dev/console</path>. Jos ne eivätnäy |
| 331 |
äskeisessä testissä, Sinun on luotava ne käsin. Anna seuraavat komennot |
| 332 |
<path>test/dev</path>-hakemistossa: |
| 333 |
</p> |
| 334 |
|
| 335 |
<pre caption="Tarvittavien laitetiedostojen luominen"> |
| 336 |
# <i>mknod -m 660 console c 5 1</i> |
| 337 |
# <i>mknod -m 660 null c 1 3</i> |
| 338 |
</pre> |
| 339 |
|
| 340 |
<p> |
| 341 |
Kun olet valmis, älä unohda irroittaa <path>test/</path>-hakemistoa |
| 342 |
tiedostojärjestelmästä: |
| 343 |
</p> |
| 344 |
|
| 345 |
<pre caption="test/-hakemiston irroittaminen"> |
| 346 |
# <i>cd ../..</i> |
| 347 |
# <i>umount test</i> |
| 348 |
# <i>rmdir test</i> |
| 349 |
</pre> |
| 350 |
|
| 351 |
</body> |
| 352 |
</section> |
| 353 |
<section> |
| 354 |
<title>udev ja nvidia</title> |
| 355 |
<body> |
| 356 |
|
| 357 |
<p> |
| 358 |
Jos käytät nVidian suljettua ajuria ja X-palvelimesi ei käynnisty pelkkää |
| 359 |
udevia käyttävässä järjestelmässä, varmista, että Sinulla on |
| 360 |
</p> |
| 361 |
|
| 362 |
<ul> |
| 363 |
<li> |
| 364 |
<c>nvidia</c>-moduuli listattuna |
| 365 |
<path>/etc/modules.autoload.d/kernel-2.6</path>-tiedostossa, |
| 366 |
</li> |
| 367 |
<li> |
| 368 |
<c>nvidia-kernel</c>-paketista vähintään versio |
| 369 |
<c>media-video/nvidia-kernel-1.0.5336-r2</c> ja |
| 370 |
</li> |
| 371 |
<li> |
| 372 |
<c>baselayout</c>-paketista vähintään versio |
| 373 |
<c>sys-apps/baselayout-1.8.12</c> |
| 374 |
</li> |
| 375 |
</ul> |
| 376 |
|
| 377 |
</body> |
| 378 |
</section> |
| 379 |
<section> |
| 380 |
<title>LVM2-nimet katoavat</title> |
| 381 |
<body> |
| 382 |
|
| 383 |
<p> |
| 384 |
Kun käytät <c>udev</c>iä ja LVM2:ta yhdessä, saatat huomata luomiesi |
| 385 |
koosteryhmien <!-- volume groups --> ja loogisten koosteiden <!-- logical |
| 386 |
volumes --> kadonneen. Ne eivät varsinaisesti ole kadonneet, mutta |
| 387 |
valitettavasti ne on nimetty tyyliin <path>/dev/dm-#</path> missä # on 0, |
| 388 |
1, ... |
| 389 |
</p> |
| 390 |
|
| 391 |
<p> |
| 392 |
Korjataksesi tämän muokkaa |
| 393 |
<path>/etc/udev/rules.d/50-udev.rules</path>-tiedostoa ja poista |
| 394 |
kommenttimerkki (#) seuraavan rivin edestä: |
| 395 |
</p> |
| 396 |
|
| 397 |
<pre caption="Poista kommentointi tältä riviltä |
| 398 |
tiedostosta /etc/udev/rules.d/50-udev.rules"> |
| 399 |
KERNEL="dm-[0-9]*", PROGRAM="/sbin/devmap_name %M %m", NAME="%k", |
| 400 |
SYMLINK="%c" |
| 401 |
</pre> |
| 402 |
|
| 403 |
</body> |
| 404 |
</section> |
| 405 |
<section> |
| 406 |
<title>Muita ongelmia</title> |
| 407 |
<body> |
| 408 |
|
| 409 |
<p> |
| 410 |
Jos laitetiedostoja ei luoda automaattisesti, kun moduuli ladataan tiedostosta |
| 411 |
<path>/etc/modules.autoload.d/kernel-2.6</path>, mutta ne ilmestyvät kun |
| 412 |
lataat moduulin käsin <c>modprobe</c>-komennolla, Sinun tulisi päivittää |
| 413 |
<c>sys-apps/baselayout-1.8.12</c>:iin tai uudempaan. |
| 414 |
</p> |
| 415 |
|
| 416 |
<p> |
| 417 |
Tuki framebuffer-laitteille (<path>/dev/fb/*</path>) sisältyy kerneliin |
| 418 |
versiosta 2.6.6-rc2 lähtien. |
| 419 |
</p> |
| 420 |
|
| 421 |
<p> |
| 422 |
Mikäli kernelisi on vanhempi kuin 2.6.4, tulee Sinun erikseen valita tuki |
| 423 |
<path>/dev/pts</path>-tiedostojärjestelmälle. |
| 424 |
</p> |
| 425 |
|
| 426 |
<pre caption="/dev/pts-tiedostojärjestelmän aktivoiminen"> |
| 427 |
File systems ---> |
| 428 |
Pseudo filesystems ---> |
| 429 |
[*] /dev/pts file system for Unix98 PTYs |
| 430 |
</pre> |
| 431 |
|
| 432 |
</body> |
| 433 |
</section> |
| 434 |
</chapter> |
| 435 |
|
| 436 |
<chapter> |
| 437 |
<title>Resursseja ja tunnustusta</title> |
| 438 |
<section> |
| 439 |
<body> |
| 440 |
|
| 441 |
<p> |
| 442 |
Greg Kroah-Hartmanin (IBM Corporation) Linux Symposiumissa (Ottawa, Ontario |
| 443 |
Canada - 2003) pitämä udev-aiheinen puhe antoiohjeen kirjoittajalle vankan |
| 444 |
käsityksen udev-sovelluksesta. |
| 445 |
</p> |
| 446 |
|
| 447 |
<p> |
| 448 |
<uri |
| 449 |
link="http://webpages.charter.net/decibelshelp/LinuxHelp_UDEVPrimer.html">Decibel's |
| 450 |
UDEV Primer</uri> on syvällinen dokumentti udevistä ja Gentoosta. |
| 451 |
</p> |
| 452 |
|
| 453 |
<p> |
| 454 |
Daniel Draken, erään Gentoo-kehittäjän, kirjoittama <uri |
| 455 |
link="http://www.reactivated.net/udevrules.php">Writing udev rules</uri> on |
| 456 |
erinomainen dokumentti, jos haluat oppia mukauttamaan udev-asennustasi. |
| 457 |
</p> |
| 458 |
|
| 459 |
</body> |
| 460 |
</section> |
| 461 |
</chapter> |
| 462 |
|
| 463 |
</guide> |
| 464 |
|
| 465 |
|
| 466 |
|
| 467 |
|
| 468 |
|
| 469 |
- -- |
| 470 |
Santtu Pajukanta <japsu@×××.fi> |
| 471 |
OpenPGP key ID: 0x520A97CC |
| 472 |
-----BEGIN PGP SIGNATURE----- |
| 473 |
Version: GnuPG v1.2.6 (GNU/Linux) |
| 474 |
|
| 475 |
iD8DBQFBVvsvZzmiiVIKl8wRAhmrAJ9KRhcs/HNz+QAoJKx1gXIJEWO6GQCfVvxe |
| 476 |
8a8xPDa8mYEkVdFiJHKxCZs= |
| 477 |
=ZaeT |
| 478 |
-----END PGP SIGNATURE----- |
| 479 |
|
| 480 |
-- |
| 481 |
gentoo-doc-fi@g.o mailing list |
Archives