| 1 |
-----BEGIN PGP SIGNED MESSAGE----- |
| 2 |
Hash: SHA1 |
| 3 |
|
| 4 |
Hei, |
| 5 |
|
| 6 |
Tässä on kääntämästäni udev-oppaasta uusi versio, jossa pahimmat |
| 7 |
kardinaalimunaukset on pyritty korjaamaan. Vastaavat tulee openMosix- ja |
| 8 |
DistCC-oppaistakin kunhan kerkeän (saattaa venyä tiistaihin). |
| 9 |
|
| 10 |
|
| 11 |
|
| 12 |
<?xml version='1.0' encoding="ISO-8859-15"?> |
| 13 |
<!DOCTYPE guide SYSTEM "/dtd/guide.dtd"> |
| 14 |
|
| 15 |
<!-- |
| 16 |
$Header: /var/www/www.gentoo.org/raw_cvs/gentoo/xml/htdocs/doc/en/udev-guide.xml,v |
| 17 |
1.17 2004/09/22 11:59:16 swift Exp$ --> |
| 18 |
|
| 19 |
<guide link="/doc/fi/udev-guide.xml"> |
| 20 |
<title>Gentoon udev-opas</title> |
| 21 |
|
| 22 |
<author title="Tekijä"> |
| 23 |
<mail link="swift@g.o">Sven Vermeulen</mail> |
| 24 |
</author> |
| 25 |
<author title="Contributor"> |
| 26 |
<mail link="g.guidi@×××.it">Gregorio Guidi</mail> |
| 27 |
</author> |
| 28 |
<author title="Kääntäjä"> |
| 29 |
<mail link="japsu@×××.fi">Santtu Pajukanta</mail> |
| 30 |
</author> |
| 31 |
|
| 32 |
<abstract> |
| 33 |
Tämä opas kertoo, mikä on udev ja miten sitä voidaan käyttää |
| 34 |
Gentoo-järjestelmässä. |
| 35 |
</abstract> |
| 36 |
|
| 37 |
<license/> |
| 38 |
|
| 39 |
<version>0.13</version> |
| 40 |
<date>22. syyskuuta 2004</date> |
| 41 |
|
| 42 |
<chapter> |
| 43 |
<title>Mikä on udev?</title> |
| 44 |
<section> |
| 45 |
<title>/dev-hakemisto</title> |
| 46 |
<body> |
| 47 |
|
| 48 |
<p> |
| 49 |
Kun Linux-käyttäjät keskustelevat tietokoneidensa laitteista sellaisten |
| 50 |
ihmisten läheisyydessä, jotka luulevat Linuxin olevan jonkinlainen virus tai |
| 51 |
kahvimerkki, "kautta dev kautta foon" käyttö saa varmasti aikaan outoja |
| 52 |
katseita. Mutta onnellisille käyttäjille <path>/dev/hda1</path>:n käyttö on |
| 53 |
vain nopea tapa selittää, että tarkoitetaan ensisijaisen IDE-väylän |
| 54 |
isäntälaitteen ensimmäistä osiota. Vai tarkoitammeko? |
| 55 |
</p> |
| 56 |
|
| 57 |
<p> |
| 58 |
Kaikki tietävät, mikä on laitetiedosto. Jotkut jopa tietävät, miksi |
| 59 |
laitetiedostoilla on erityiset numerot, kun katsomme niitä lähempää |
| 60 |
komentamalla <c>ls -l</c> <path>/dev</path>-hakemistossa. Ensinäkemältä se ei |
| 61 |
välttämättä siltä näytä, mutta kyseessä on rakennevika. |
| 62 |
</p> |
| 63 |
|
| 64 |
<p> |
| 65 |
Ajatellaan laitteita, jotka voidaan yhdistää tietokoneeseen sen käydessä, |
| 66 |
esimerkiksi USB- ja IEEE1394-laitteita, lennossaliitettäviä PCI-laitteita... |
| 67 |
Mikä on ensimmäinen laite? Ja kuinka kauan? Eikö olisikin hauskaa, jos |
| 68 |
tulostustyö siirtyisi yhtäkkiä uudelta lasertulostimelta ikivanhalle |
| 69 |
puolikuolleelle matriisitulostimelle, koska joku päätti irroittaa |
| 70 |
mustesuihkutulostimen johdon - sen, joka sattui olemaan ensimmäinen tulostin? |
| 71 |
</p> |
| 72 |
|
| 73 |
<p> |
| 74 |
Kuvaan astuu <e>udev</e>. udev-projektin tavoitteet ovat sekä mielenkiintoisia |
| 75 |
että tarpeellisia: |
| 76 |
</p> |
| 77 |
|
| 78 |
<ul> |
| 79 |
<li>Toimii käyttäjätilassa</li> |
| 80 |
<li>Luo ja poistaa laitetiedostoja dynaamisesti</li> |
| 81 |
<li>Tarjoaa yhtenäisen nimeämistavan</li> |
| 82 |
<li>Tarjoaa käyttäjätilan sovellusrajapinnan</li> |
| 83 |
</ul> |
| 84 |
|
| 85 |
<p> |
| 86 |
Näiden toimintojen tarjoamiseksi udeviä kehitetään kolmessa eri projektissa: |
| 87 |
<e>namedev</e>issä, <e>libsysfs</e>:ssä ja tietysti <e>udev</e>issä. |
| 88 |
</p> |
| 89 |
|
| 90 |
</body> |
| 91 |
</section> |
| 92 |
<section> |
| 93 |
<title>namedev</title> |
| 94 |
<body> |
| 95 |
|
| 96 |
<p> |
| 97 |
Namedev mahdollistaa laitteiden nimeämisen erillään udev-ohjelmasta. Tämä |
| 98 |
mahdollistaa eri osapuolten kehittämät joustavatnimeämistavat. Laitteiden |
| 99 |
nimeämisestä huolehtiva alijärjestelmä tarjoaa standardoidun rajapinnan, jota |
| 100 |
udev voi käyttää. |
| 101 |
</p> |
| 102 |
|
| 103 |
<p> |
| 104 |
Tällä hetkellä namedev tarjoaa vain yhden nimeämistavan; sen, jonka on |
| 105 |
määritellyt LANANA ja jota suurin osa Linux-järjestelmien käyttäjistä nykyään |
| 106 |
käyttää, ja joka näinollen sopii erittäin hyvin Linux-käyttäjien |
| 107 |
enemmistölle. |
| 108 |
</p> |
| 109 |
|
| 110 |
<p> |
| 111 |
Namedev käyttää viisikohtaista menetelmää tietyn laitteen nimen |
| 112 |
päättelemiseksi. Jos laitteelle löydetään nimi jossain vaiheessa, tätä nimeä |
| 113 |
käytetään. Vaiheet ovat: |
| 114 |
</p> |
| 115 |
|
| 116 |
<ul> |
| 117 |
<li>nimiö tai sarjanumero</li> |
| 118 |
<li>väylän laitenumero</li> |
| 119 |
<li>väylätopologia</li> |
| 120 |
<li>staattisesti määritelty nimi</li> |
| 121 |
<li>käyttöjärjestelmän ytimen (engl. <e>kernel</e>) määrittämä nimi</li> |
| 122 |
</ul> |
| 123 |
|
| 124 |
<p> |
| 125 |
<e>Nimiö tai sarjanumero</e> -vaiheessa tarkistetaan, onko laitteella jokin |
| 126 |
yksilöllinen tunniste. Esimerkiksi USB-laitteilla on yksilöllinen |
| 127 |
USB-sarjanumero; SCSI-laitteilla on yksilöllinen UUID-tunniste. Jos namedev |
| 128 |
löytää vastaavuuden tämän tunnisteen ja annetun asetustiedoston välillä, |
| 129 |
asetustiedostossa määriteltyä laitenimeä käytetään. |
| 130 |
</p> |
| 131 |
|
| 132 |
<p> |
| 133 |
<e>Väylän laitenumero</e> -vaiheessa tarkistetaan laitteen väylänumero. Tämä |
| 134 |
menetelmä on riittävä ympäristöissä, joissa laitteita ei voida liittää |
| 135 |
koneeseen lennossa. Esimerkiksi PCI-väylänumerot vaihtuvat harvoin |
| 136 |
järjestelmän elinaikana. Mikäli namedev löytää vastaavuuden tämän sijainnin |
| 137 |
ja annetun asetustiedoston välillä, asetustiedostossa määriteltyä laitenimeä |
| 138 |
käytetään. |
| 139 |
</p> |
| 140 |
|
| 141 |
<p> |
| 142 |
Yhtä lailla <e>väylätopologia</e> on melko staattinen tapa määritellä laite, |
| 143 |
kunhan käyttäjä ei vaihda niitä. Kun laitteensijainti topologiassa vastaa |
| 144 |
käyttäjän antamaa asetusta, tätä vastaavaa nimeä käytetään. |
| 145 |
</p> |
| 146 |
|
| 147 |
<p> |
| 148 |
Neljäs vaihe, <e>staattisesti määritelty nimi</e>, tapahtuu yksinkertaisella |
| 149 |
merkkijonon korvaamisella. Kun käyttöjörjestelmän ytimen määrittämä nimi |
| 150 |
(laitteen oletusnimi) vastaa annettua merkkijonoa, korvaavaa nimeä käytetään. |
| 151 |
</p> |
| 152 |
|
| 153 |
<p> |
| 154 |
Viimeinen vaihe (<e>käyttöjärjestelmän ytimen määrittämä nimi</e>) valitsee |
| 155 |
ytimen tarjoaman oletusnimen. Useimmissa tapauksissa tämä tapa riittää, koska |
| 156 |
se vastaa useimmissa Linux-järjestelmissä käytettyä laitteiden nimeämistapaa. |
| 157 |
</p> |
| 158 |
|
| 159 |
</body> |
| 160 |
</section> |
| 161 |
<section> |
| 162 |
<title>libsysfs</title> |
| 163 |
<body> |
| 164 |
|
| 165 |
<p> |
| 166 |
udev kommunikoi ytimen kanssa sysfs-näennäistiedostojärjestelmän kautta. |
| 167 |
libsysfs-projekti tarjoaa yhteisen sovellusrajapinnan, jonka kautta päästään |
| 168 |
käsiksi geneerisellä tavalla sysfs-tiedostojärjestelmän antamaan tietoon. |
| 169 |
Tämä mahdollistaa kaikenlaisten laitteiden tiedustelemisen ilman, että täytyy |
| 170 |
tehdä oletuksia siitä, minkälainen laite on kyseessä. |
| 171 |
</p> |
| 172 |
|
| 173 |
</body> |
| 174 |
</section> |
| 175 |
<section> |
| 176 |
<title>udev</title> |
| 177 |
<body> |
| 178 |
|
| 179 |
<p> |
| 180 |
Ydin kutsuu <path>/sbin/hotplug</path>-ohjelmaa aina, kun se huomaa muutoksen |
| 181 |
laitteistorakenteessa. Hotplug ajaa ne sovellukset, joihin on linkki |
| 182 |
<path>/etc/hotplug.d/default</path>-hakemistossa, josta löytyy myöskin |
| 183 |
symbolinen linkki udev-sovellukseen. Hotplug ohjaa ytimen antaman |
| 184 |
informaation udev-ohjelmalle, joka suorittaa tarvittavat toimenpiteet |
| 185 |
<path>/dev</path>-tiedostopuussa (luo tai poistaa laitetiedostoja). |
| 186 |
</p> |
| 187 |
|
| 188 |
</body> |
| 189 |
</section> |
| 190 |
</chapter> |
| 191 |
|
| 192 |
<chapter> |
| 193 |
<title>udevin käyttö Gentoossa</title> |
| 194 |
<section> |
| 195 |
<title>Vaatimukset</title> |
| 196 |
<body> |
| 197 |
|
| 198 |
<p> |
| 199 |
udev on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä 2.6-sarjan ytimien (kuten |
| 200 |
<c>development-sources</c> ja <c>gentoo-dev-sources</c>) kanssa. Jos |
| 201 |
tällainen ydin on käytössä, tarvitsee enää vain varmistaa, että asennettu |
| 202 |
versio <c>sys-apps/baselayout</c>-paketista on riittävän uusi. |
| 203 |
</p> |
| 204 |
|
| 205 |
<pre caption="udevin asentaminen"> |
| 206 |
# <i>emerge udev</i> |
| 207 |
</pre> |
| 208 |
|
| 209 |
<p> |
| 210 |
udev asentaa <c>hotplug-base</c>-paketin yhtenä riippuvuuksistaan. Jos |
| 211 |
hotplugia aiotaan käyttää suorittamaan tiettyjä toimenpiteitä, kun koneeseen |
| 212 |
liitetään USB- tai IEEE1394-laitteita, tulee myös asentaa tarvittavat |
| 213 |
hotplug-skriptit. |
| 214 |
</p> |
| 215 |
|
| 216 |
<pre caption="Valinnaisten hotplug-skriptien asentaminen"> |
| 217 |
# <i>emerge hotplug</i> |
| 218 |
</pre> |
| 219 |
|
| 220 |
<p> |
| 221 |
Jos käytössä on <c>genkernel</c>illä käännetty ydin, kaikki on jo kunnossa |
| 222 |
ytimen osalta. Itse käännettyä ydintä käytettäessä tulee varmistaa, että |
| 223 |
seuraavat asetukset on valittu ytimen asetuksista: |
| 224 |
</p> |
| 225 |
|
| 226 |
<pre caption="Vaaditut ytimen asetukset"> |
| 227 |
General setup ---> |
| 228 |
[*] Support for hot-pluggable devices |
| 229 |
|
| 230 |
File systems ---> |
| 231 |
Pseudo filesystems ---> |
| 232 |
[*] /proc file system support |
| 233 |
[*] Virtual memory file system support (former shm fs) |
| 234 |
</pre> |
| 235 |
|
| 236 |
<p> |
| 237 |
<c>/dev file system support (OBSOLETE)</c> -valinnan voi jättää aktiiviseksit, |
| 238 |
mutta tällöin tulee varmistaa, että <c>Automatically mount at boot</c> ei ole |
| 239 |
valittu. |
| 240 |
</p> |
| 241 |
|
| 242 |
<pre caption="Devfs:ää ei liitetä automaagisesti"> |
| 243 |
File systems ---> |
| 244 |
Pseudo Filesystems ---> |
| 245 |
[*] /dev file system support (OBSOLETE) |
| 246 |
[ ] Automatically mount at boot |
| 247 |
</pre> |
| 248 |
|
| 249 |
</body> |
| 250 |
</section> |
| 251 |
<section> |
| 252 |
<title>Asetukset</title> |
| 253 |
<body> |
| 254 |
|
| 255 |
<p> |
| 256 |
Jos halutaan käyttää Gentohon lisättyjä udev-virityksiä, joiden tarkoitus on |
| 257 |
helpottaa elämää, ei allaolevia ohjeita tarvitse noudattaa. Tällöin Gentoo |
| 258 |
käyttää udeviä mutta säilyttää staattisen <path>/dev</path>-hakemiston, jotta |
| 259 |
tarvittavia laitetiedostoja ei koskaan puuttuisi. Gentoon käynnistysskriptit |
| 260 |
eivät aja devfsd-palvelinta ja ne kytkevät käynnistyksen aikana devfs:n pois |
| 261 |
käytöstä. |
| 262 |
</p> |
| 263 |
|
| 264 |
<p> |
| 265 |
Seuraavaksi käsitellään tilannetta, jossa halutaan ajaa ainoastaan udeviä |
| 266 |
käyttävää virittelemätöntä järjestelmää (ja kärsiä niistä vaikeuksista, jotka |
| 267 |
aiheutuvat udev-tuen puutteen vuoksi puuttuvista laitetiedostoista). Tämä on |
| 268 |
tarpeen esimerkiksi udev-ohjelman kehitystyössä. |
| 269 |
</p> |
| 270 |
|
| 271 |
<p> |
| 272 |
Poistetaan laitetiedostojen tallentaminen käytöstä muokkaamalla |
| 273 |
<c>RC_DEVICE_TARBALL</c>-muuttujaa <path>/etc/conf.d/rc</path>-tiedostossa: |
| 274 |
</p> |
| 275 |
|
| 276 |
<pre caption="/etc/conf.d/rc"> |
| 277 |
RC_DEVICE_TARBALL="no" |
| 278 |
</pre> |
| 279 |
|
| 280 |
<p> |
| 281 |
Jos käytössä olevassa ytimessä on tuki devfs:lle, sen voi kytkeä pois käytöstä |
| 282 |
järjestelmälataajan asetuksista lisäämällä <c>gentoo=nodevfs</c> ytimen |
| 283 |
parametreihin. Vastaavasti devfs:ää käytettäessä udev voidaan kytkeä pois |
| 284 |
käytöstä lisäämällä <c>gentoo=noudev</c> ytimen parametreihin. |
| 285 |
</p> |
| 286 |
|
| 287 |
</body> |
| 288 |
</section> |
| 289 |
</chapter> |
| 290 |
|
| 291 |
<chapter> |
| 292 |
<title>Tunnetut ongelmat</title> |
| 293 |
<section> |
| 294 |
<title>Puuttuvat laitetiedostot käynnistyksen aikana</title> |
| 295 |
<body> |
| 296 |
|
| 297 |
<p> |
| 298 |
Jos järjestelmäsi ei käynnisty, vaan antaa virheilmoituksen |
| 299 |
<path>/dev/null</path>-tiedoston tai konsolin puuttumisesta, ongelmana on se, |
| 300 |
että jokin niistä laitetiedostoista puuttuu, joiden on oltava olemassa |
| 301 |
<e>ennen kuin</e> <path>/dev</path> liitetään tiedostojärjestelmään ja se |
| 302 |
siirtyy udevin hallintaan. Tämä on tavallista Gentoo-järjestelmissä, jotka on |
| 303 |
asennettu vanhalta asennusmedialta. |
| 304 |
</p> |
| 305 |
|
| 306 |
<p> |
| 307 |
Jos käytössä on <c>sys-apps/baselayout-1.8.12</c>:a tai uudempi, tämä ongelma |
| 308 |
voidaan sivuuttaa, koska käynnistysprosessinpitäisi silti pystyä toimimaan. |
| 309 |
Jos kuitenkin halutaan eroon ongelman aiheuttamista ärsyttävistä |
| 310 |
virheilmoituksista, tuleepuuttuvat laitetiedostot luoda allaolevien ohjeiden |
| 311 |
mukaisesti. |
| 312 |
</p> |
| 313 |
|
| 314 |
<p> |
| 315 |
Lista ennen <path>/dev</path>-hakemiston liittämistä saatavilla olevista |
| 316 |
laitetiedostoista saadaan seuraavasti: |
| 317 |
</p> |
| 318 |
|
| 319 |
<pre caption="Käynnistyksen aikana saatavilla olevien laitetiedostojen |
| 320 |
listaaminen"> |
| 321 |
# <i>mkdir test</i> |
| 322 |
# <i>mount --bind / test</i> |
| 323 |
# <i>cd test/dev</i> |
| 324 |
# <i>ls</i> |
| 325 |
</pre> |
| 326 |
|
| 327 |
<p> |
| 328 |
Onnistuneeseen käynnistykseen tarvittavat tiedostot ovat |
| 329 |
<path>/dev/null</path> ja <path>/dev/console</path>. Jos ne eivätnäy |
| 330 |
äskeisessä testissä, ne on luotava käsin antamalla seuraavat komennot |
| 331 |
<path>test/dev</path>-hakemistossa: |
| 332 |
</p> |
| 333 |
|
| 334 |
<pre caption="Tarvittavien laitetiedostojen luominen"> |
| 335 |
# <i>mknod -m 660 console c 5 1</i> |
| 336 |
# <i>mknod -m 660 null c 1 3</i> |
| 337 |
</pre> |
| 338 |
|
| 339 |
<p> |
| 340 |
Tämän jälkeen kannattaa muistaa irroittaa <path>test/</path>-hakemisto |
| 341 |
tiedostojärjestelmästä: |
| 342 |
</p> |
| 343 |
|
| 344 |
<pre caption="test/-hakemiston irroittaminen"> |
| 345 |
# <i>cd ../..</i> |
| 346 |
# <i>umount test</i> |
| 347 |
# <i>rmdir test</i> |
| 348 |
</pre> |
| 349 |
|
| 350 |
</body> |
| 351 |
</section> |
| 352 |
<section> |
| 353 |
<title>udev ja nvidia</title> |
| 354 |
<body> |
| 355 |
|
| 356 |
<p> |
| 357 |
Jos käytössä on nVidian suljettu ajuri ja X-palvelin ei käynnisty pelkkää |
| 358 |
udevia käyttävässä järjestelmässä, varmista, että |
| 359 |
</p> |
| 360 |
|
| 361 |
<ul> |
| 362 |
<li> |
| 363 |
<c>nvidia</c>-moduuli on listattu |
| 364 |
<path>/etc/modules.autoload.d/kernel-2.6</path>-tiedostossa |
| 365 |
</li> |
| 366 |
<li> |
| 367 |
<c>nvidia-kernel</c>-paketista on asennettu vähintään versio |
| 368 |
<c>media-video/nvidia-kernel-1.0.5336-r2</c> |
| 369 |
</li> |
| 370 |
<li> |
| 371 |
<c>baselayout</c>-paketista on asennettu vähintään versio |
| 372 |
<c>sys-apps/baselayout-1.8.12</c> |
| 373 |
</li> |
| 374 |
</ul> |
| 375 |
|
| 376 |
</body> |
| 377 |
</section> |
| 378 |
<section> |
| 379 |
<title>LVM2-nimet katoavat</title> |
| 380 |
<body> |
| 381 |
|
| 382 |
<p> |
| 383 |
Kun <c>udev</c>iä ja LVM2:ta käytetään yhdessä, saattaa näyttää siltä, että |
| 384 |
luodut levyasemaryhmät ja loogiset asemat ovatkadonneet. Ne eivät |
| 385 |
varsinaisesti ole kadonneet, mutta valitettavasti ne on nimetty tyyliin |
| 386 |
<path>/dev/dm-#</path> missä #on 0, 1, ... |
| 387 |
</p> |
| 388 |
|
| 389 |
<p> |
| 390 |
Tämä korjataan muokkamalla |
| 391 |
<path>/etc/udev/rules.d/50-udev.rules</path>-tiedostoa ja poistamalla |
| 392 |
kommenttimerkki (#) seuraavan rivin edestä: |
| 393 |
</p> |
| 394 |
|
| 395 |
<pre caption="Poista kommentointi tältä riviltä |
| 396 |
tiedostosta /etc/udev/rules.d/50-udev.rules"> |
| 397 |
KERNEL="dm-[0-9]*", PROGRAM="/sbin/devmap_name %M %m", NAME="%k", |
| 398 |
SYMLINK="%c" |
| 399 |
</pre> |
| 400 |
|
| 401 |
</body> |
| 402 |
</section> |
| 403 |
<section> |
| 404 |
<title>Muita ongelmia</title> |
| 405 |
<body> |
| 406 |
|
| 407 |
<p> |
| 408 |
Jos laitetiedostoja ei luoda automaattisesti, kun moduuli ladataan tiedostosta |
| 409 |
<path>/etc/modules.autoload.d/kernel-2.6</path>, mutta ne ilmestyvät kun |
| 410 |
moduuli ladataan käsin <c>modprobe</c>-komennolla, tulee baselayout-paketti |
| 411 |
päivittää versioon <c>sys-apps/baselayout-1.8.12</c> tai uudempaan. |
| 412 |
</p> |
| 413 |
|
| 414 |
<p> |
| 415 |
Tuki framebuffer-laitteille (<path>/dev/fb/*</path>) sisältyy ytimeen |
| 416 |
versiosta 2.6.6-rc2 lähtien. |
| 417 |
</p> |
| 418 |
|
| 419 |
<p> |
| 420 |
Mikäli käyttöjärjestelmän ytimestä on käytössä versio, joka on vanhempi kuin |
| 421 |
2.6.4, <path>/dev/pts</path>-tiedostojärjestelmän tuki on erikseen valittava |
| 422 |
käyttöön. |
| 423 |
</p> |
| 424 |
|
| 425 |
<pre caption="/dev/pts-tiedostojärjestelmän aktivoiminen"> |
| 426 |
File systems ---> |
| 427 |
Pseudo filesystems ---> |
| 428 |
[*] /dev/pts file system for Unix98 PTYs |
| 429 |
</pre> |
| 430 |
|
| 431 |
</body> |
| 432 |
</section> |
| 433 |
</chapter> |
| 434 |
|
| 435 |
<chapter> |
| 436 |
<title>Resursseja ja tunnustusta</title> |
| 437 |
<section> |
| 438 |
<body> |
| 439 |
|
| 440 |
<p> |
| 441 |
Greg Kroah-Hartmanin (IBM Corporation) Linux Symposiumissa (Ottawa, Ontario |
| 442 |
Canada - 2003) pitämä udev-aiheinen puhe antoiohjeen kirjoittajalle vankan |
| 443 |
käsityksen udev-sovelluksesta. |
| 444 |
</p> |
| 445 |
|
| 446 |
<p> |
| 447 |
<uri |
| 448 |
link="http://webpages.charter.net/decibelshelp/LinuxHelp_UDEVPrimer.html">Decibel's |
| 449 |
UDEV Primer</uri> on syvällinen dokumentti udevistä ja Gentoosta. |
| 450 |
</p> |
| 451 |
|
| 452 |
<p> |
| 453 |
Daniel Draken, erään Gentoo-kehittäjän, kirjoittama <uri |
| 454 |
link="http://www.reactivated.net/udevrules.php">Writing udev rules</uri> on |
| 455 |
erinomainen dokumentti, jos haluat oppia mukauttamaan udev-asennustasi. |
| 456 |
</p> |
| 457 |
|
| 458 |
</body> |
| 459 |
</section> |
| 460 |
</chapter> |
| 461 |
|
| 462 |
</guide> |
| 463 |
|
| 464 |
|
| 465 |
|
| 466 |
|
| 467 |
|
| 468 |
- -- |
| 469 |
Santtu Pajukanta <japsu@×××.fi> |
| 470 |
OpenPGP key ID: 0x520A97CC |
| 471 |
-----BEGIN PGP SIGNATURE----- |
| 472 |
Version: GnuPG v1.2.6 (GNU/Linux) |
| 473 |
|
| 474 |
iD8DBQFBVyn5ZzmiiVIKl8wRAlT/AKCuTWat85JRV7DRKlLkdJlZeWnXYwCgtHwJ |
| 475 |
AFLL4kLyCXnTCcwU00LqVwU= |
| 476 |
=wJ7p |
| 477 |
-----END PGP SIGNATURE----- |
| 478 |
|
| 479 |
-- |
| 480 |
gentoo-doc-fi@g.o mailing list |
Archives