[gentoo-commits] gentoo commit in xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0: handbook-amd64.xml handbook-x86.xml hb-install-about.xml hb-install-config.xml hb-install-finalise.xml hb-install-gli-dialog.xml hb-install-gli-medium.xml hb-install-gtkfe.xml hb-install-network.xml hb-install-next.xml hb-install-stage.xml hb-install-system.xml hb-install-tools.xml index.xml

[Flammie Pirinen (flammie)]

flammie     08/09/04 02:46:58

  Added:                handbook-amd64.xml handbook-x86.xml
                        hb-install-about.xml hb-install-config.xml
                        hb-install-finalise.xml hb-install-gli-dialog.xml
                        hb-install-gli-medium.xml hb-install-gtkfe.xml
                        hb-install-network.xml hb-install-next.xml
                        hb-install-stage.xml hb-install-system.xml
                        hb-install-tools.xml index.xml
  Log:
  2008.0 translated

Revision  Changes    Path
1.1                  xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/handbook-amd64.xml

file : http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/handbook-amd64.xml?rev=1.1&view=markup
plain: http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/handbook-amd64.xml?rev=1.1&content-type=text/plain

Index: handbook-amd64.xml
===================================================================
<?xml version='1.0' encoding='UTF-8'?>
<!DOCTYPE book SYSTEM "/dtd/book.dtd">

<!-- $Header: /var/cvsroot/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/handbook-amd64.xml,v 1.1 2008/09/04 02:46:57 flammie Exp $ -->

<book link="/doc/fi/handbook/2008.0/handbook-amd64.xml" lang="fi">
<title>Gentoo-käsikirja 2007.0 Linux-AMD64:lle</title>

<values>
 <key id="arch">AMD64</key>
 <key id="release-dir">releases/amd64/2008.0/</key>
 <key id="online-book">2008.0/handbook-amd64.xml</key>
</values>

<author title="Tekijä">
  <mail link="swift@g.o">Sven Vermeulen</mail>
</author>
<author title="Tekijä">
  <mail link="nightmorph@g.o">Joshua Saddler</mail>
</author>
<author title="Tekijä">
    <mail link="drobbins@g.o">Daniel Robbins</mail>
</author>
<author title="Tekijä">
  <mail link="chouser@g.o">Chris Houser</mail>
</author>
<author title="Tekijä">
  <mail link="jerry@g.o">Jerry Alexandratos</mail>
</author>
<author title="Gentoon x86-kehittäjä">
  <mail link="seemant@g.o">Seemant Kulleen</mail>
</author>
<author title="Gentoon alpha-kehittäjä">
  <mail link="taviso@g.o">Tavis Ormandy</mail>
</author>
<author title="Gentoon alpha-kehittäjä">
  <mail link="agriffis@g.o">Aron Griffis</mail>
</author>
<author title="Gentoon AMD64-kehittäjä">
  <mail link="brad_mssw@g.o">Brad House</mail>
</author>
<author title="Gentoon HPPA-kehittäjä">
  <mail link="gmsoft@g.o">Guy Martin</mail>
</author>
<author title="Gentoon PPC-kehittäjä">
   <mail link="pvdabeel@g.o">Pieter Van den Abeele</mail>
</author>
<author title="Gentoon SPARC-kehittäjä">
  <mail link="blademan@g.o">Joe Kallar</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
  <mail link="fox2mike@g.o">Shyam Mani</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="zhen@g.o">John P. Davis</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">Pierre-Henri Jondot</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="stocke2@g.o">Eric Stockbridge</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="rajiv@g.o">Rajiv Manglani</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="seo@g.o">Jungmin Seo</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="zhware@g.o">Stoyan Zhekov</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="jhhudso@g.o">Jared Hudson</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="peitolm@g.o">Colin Morey</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="peesh@g.o">Jorge Paulo</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="carl@g.o">Carl Anderson</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="avenj@g.o">Jon Portnoy</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
     <mail link="klasikahl@g.o">Zack Gilburd</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
  <mail link="jmorgan@g.o">Jack Morgan</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
  <mail link="bennyc@g.o">Benny Chuang</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
  <mail link="erwin@g.o">Erwin</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
  <mail link="kumba@g.o">Joshua Kinard</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
  <mail link="neysx@g.o">Xavier Neys</mail>
</author>
<author title="Katselmoija">
    <mail link="g2boojum@g.o">Grant Goodyear</mail>
</author>
<author title="Katselmoija">
    <mail link="gerrynjr@g.o">Gerald J. Normandin Jr.</mail>
</author>
<author title="Katselmoija">
    <mail link="dberkholz@g.o">Donnie Berkholz</mail>
</author>
<author title="Katselmoija">
    <mail link="antifa@g.o">Ken Nowack</mail>
</author>
<author title="Kirjoittaja"><!-- ? -->
   <mail link="pylon@g.o">Lars Weiler</mail>
</author>
<author title="Vastuullinen kääntäjä">
    <mail link="flammie@g.o">Flammie Pirinen</mail>
</author>
<author title="Käännöksen laatutarkistaja">
    Jouni Hätinen
</author>
<abstract>
Tämän käsikirjan tarkoitus on keskittää Gentoo/Linux-ohjeet.
Tämä käsikirja kertoo verkottoman asennuksen Amd64- ja EM64T-järjestelmillä ja
oppaat Gentoon sekä Portagen käyttöön.
</abstract>

<!-- Tämä dokumentti ja suomennos kuuluu lisenssin CC-BY-SA alle -->
<!-- The content of this document is licensed under the CC-BY-SA license -->
<!-- See http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.5 -->
<license/>

<version>9.3</version>
<date>2008-07-06</date>

<part>
<title>Gentoon asentaminen</title>
<abstract>
Tässä osassa kerrotaan kuinka Gentoo-järjestelmä asennetaan. Kappaleita
tästä on vielä kääntämättä. Ne tunnistaa allaolevasta vaikkapa
englanninkielisestä kappaleennimestä ja -kuvauksesta.
</abstract>

<chapter>
<title>Gentoo Linuxin asentamisesta</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa esitellään dokumentissa käytetyt asennusmenetelmät.
</abstract>
  <include href="hb-install-about.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Asennin-CD:n käynnistys</title>
<abstract>
Asentimen LiveCD:ltä voi käynnistää Gentoo-järjestelmän asennusta
varten.
</abstract>
  <include href="hb-install-gli-medium.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>GTK+-pohjainen Gentoon asennin</title>
<abstract>
Gentoo on mahdollista asentaa graafisesti. Asetukset valitaan
näppärällä käyttöliittymällä.
</abstract>
  <include href="hb-install-gtkfe.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Dialog-pohjainen Gentoon asennin</title>
<abstract>
Gentoo on myös mahdollista asentaa tekstipohjaisella asentimella.
Asetukset tehdään valikoissa.
</abstract>
  <include href="hb-install-gli-dialog.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Minne seuraavaksi?</title>
<abstract>
Nyt meillä on valmis Gentoo-järjestelmä, mitä teemme sitten?
</abstract>
  <include href="hb-install-next.xml"/>
</chapter>
</part>

<part>
<title>Gentoon käyttäminen</title>
<abstract>
Tässä osassa kerrotaan kuinka Gentoota käytetään: asennetaan ohjelmistoja,
muutetaan muuttujia, vaihdetaan portagen käyttäytymistä ja niin edelleen.
</abstract>

<chapter>
<title>Johdanto Portageen</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan ohjelmistonhallinnasta muutamia yksinkertaisia
juttuja, jotka kaikkien käyttäjien tulisi tietää.
</abstract>
  <include href="../hb-working-portage.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>USE-asetukset</title>
<abstract>
Use-asetukset ovat erittäin tärkeä osa Gentoota. Tässä kappaleessa opit
käyttämään USE-asetuksia ja ymmärtämään niiden vuorovaikutus järjestelmään.
</abstract>
  <include href="../hb-working-use.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Portagen ominaisuudet</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan Portagen mahdollisuuksista, kuten
rinnakkaisjärjestelmien käytöstä kääntämiseen, ccachen käytöstä ja sen
sellaisesta.
</abstract>
  <include href="../hb-working-features.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Initskriptit</title>
<abstract>
Gentoo käyttää erityistä initscript-muotoa, joka tukee esimerkiksi riippuvuuksia
ja virtuaalisia initskriptejä. Tämä kappale kertoo kaiken näistä
toiminnallisuuksista ja selittää miten käyttää tällaisia komentojonotiedostoja.
</abstract>
  <include href="../hb-working-rcscripts.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Ympäristömuuttujat</title>
<abstract>
Gentoossa ympäristömuuttujia voidaan helposti hallita. Tässä kappaleessa
kerrotaan miten se tehdään ja kuvataan yleisimmin käytetyt muuttujat.
</abstract>
  <include href="../hb-working-variables.xml"/>
</chapter>
</part>


<part>
<title>Portagen käyttö</title>
<abstract>
Tässä osassa kerrotaan kuinka Portage, Gentoon ohjelmiston hallinta toimii.
</abstract>

<chapter>
<title>Tiedosto ja hakemistot</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan tarkemmin, missä Portage säilyttää tiedostojaan
ja muuta dataansa.
</abstract>
  <include href="../hb-portage-files.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Asetusten säätäminen muuttujilla</title>
<abstract>
Portage on täysin mukautettavissa erilaisten asetusmuuttujien avulla. Näitä
voi hallita joko asetustiedostojen tai ympäristömuuttujien kautta.
</abstract>
  <include href="../hb-portage-configuration.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Ohjelmistohaarojen sekoittaminen</title>
<abstract>
Gentoon tarjoamista ohjelmista on saatavilla useita versioita stabiilisuuden
ja arkkitehtuurin mukaan luokiteltuna. Tässä kappaleessa kerrotaan, kuinka
näitä versioita säädetään, ja kuinka voidaan ohittaa versiotiedot
tapauskohtaisesti.
</abstract>
  <include href="../hb-portage-branches.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Muut Portagen työkalut</title>
<abstract>
Portageen liittyy muutamia työkaluja, jotka helpottavat Gentoon käyttämistä.
Tässä kappaleessa kerrotaan, kuinka voit parantaa elämääsi dispatch-confilla
ja vastaavilla työkaluilla.
</abstract>
  <include href="../hb-portage-tools.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Portagepuun mukauttaminen ja ohitus</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan muutamia vihjeitä, kuinka voit käyttää omaa
ohjelmistohakemistoasi virallisen Portagepuun ohella, kuinka voit synkronisoida
puusta vain ne luokat jotka haluat, kuinka voit injektoida paketteja ja niin
edelleen.
</abstract>
  <include href="../hb-portage-diverttree.xml"/>
</chapter>

</part>
<part>
<title>Gentoon verkkoasetukset</title>
<abstract>Kattava opas verkkoasetusten tekoon Gentoo-järjestelmässä.</abstract>

<chapter>
<title>Aloittaminen</title>
<abstract>
Tässä kappalseesa kerrotaan miten verkon saa nopeasti käyttöön yleisimmissä
tapauksissa.
</abstract>
<include href="../hb-net-start.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Erikoisasetukset</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan miten asetukset toimivat. Tämä kannattaa lukea
ennen kuin käy modulaaristen verkkoasetusten kimppuun.
</abstract>
<include href="../hb-net-advanced.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Modulaariset verkkoasetukset</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan Gentoon joustavista verkkoasetusmahdollisuuksista,
DHCP-asiakasohjelmista, siltauksista, VLANeista ja muista.
</abstract>
<include href="../hb-net-modules.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Langattomat verkot</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan langattomien verkkojen asettamisen ongelmista.
</abstract>
<include href="../hb-net-wireless.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Lisätoimintojen tekeminen</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan miten tehokäyttäjä voi lisätä omia
erikoistoimintojaan verkkoasetuksiinsa.

</abstract>
<include href="../hb-net-functions.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Verkkojen ylläpito</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan miten kannettavien käyttäjät tai muut verkkoja
usein vaihtavat ihmiset voivat asettaa eri verkkoasetuksia.
</abstract>
<include href="../hb-net-management.xml"/>
</chapter>
</part>
</book>



1.1                  xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/handbook-x86.xml

file : http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/handbook-x86.xml?rev=1.1&view=markup
plain: http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/handbook-x86.xml?rev=1.1&content-type=text/plain

Index: handbook-x86.xml
===================================================================
<?xml version='1.0' encoding='UTF-8'?>
<!DOCTYPE book SYSTEM "/dtd/book.dtd">

<!-- $Header: /var/cvsroot/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/handbook-x86.xml,v 1.1 2008/09/04 02:46:57 flammie Exp $ -->

<book lang="fi" link="/doc/fi/handbook/2008.0/handbook-x86.xml">
<title>
  Gentoo-käsikirja verkottomaan version 2008.0 asennukseen alustalla Linux-x86
</title>

<values>
 <key id="arch">x86</key>
 <key id="release-dir">releases/x86/2008.0/</key>
 <key id="online-book">2008.0/handbook-x86.xml</key>
</values>

<author title="Tekijä">
  <mail link="swift@g.o">Sven Vermeulen</mail>
</author>
<author title="Tekijä">
    <mail link="drobbins@g.o">Daniel Robbins</mail>
</author>
<author title="Tekijä">
  <mail link="chouser@g.o">Chris Houser</mail>
</author>
<author title="Tekijä">
  <mail link="jerry@g.o">Jerry Alexandratos</mail>
</author>
<author title="Tekijä">
  <mail link="nightmorph@g.o">Joshua Saddler</mail>
</author>
<author title="Tekijä">
    <mail link="g2boojum@g.o">Grant Goodyear</mail>
</author>
<author title="Gentoon x86-kehittäjä">
  <mail link="seemant@g.o">Seemant Kulleen</mail>
</author>
<author title="Gentoon alpha-kehittäjä">
  <mail link="taviso@g.o">Tavis Ormandy</mail>
</author>
<author title="Gentoon alpha-kehittäjä">
  <mail link="agriffis@g.o">Aron Griffis</mail>
</author>
<author title="Gentoon AMD64-kehittäjä">
  <mail link="brad_mssw@g.o">Brad House</mail>
</author>
<author title="Gentoon HPPA-kehittäjä">
  <mail link="gmsoft@g.o">Guy Martin</mail>
</author>
<author title="Gentoon PPC-kehittäjä">
   <mail link="pvdabeel@g.o">Pieter Van den Abeele</mail>
</author>
<author title="Gentoon SPARC-kehittäjä">
  <mail link="blademan@g.o">Joe Kallar</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="zhen@g.o">John P. Davis</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">Pierre-Henri Jondot</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="stocke2@g.o">Eric Stockbridge</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="rajiv@g.o">Rajiv Manglani</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="seo@g.o">Jungmin Seo</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="zhware@g.o">Stoyan Zhekov</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="jhhudso@g.o">Jared Hudson</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="peitolm@g.o">Colin Morey</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="peesh@g.o">Jorge Paulo</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="carl@g.o">Carl Anderson</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
    <mail link="avenj@g.o">Jon Portnoy</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
     <mail link="klasikahl@g.o">Zack Gilburd</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
  <mail link="jmorgan@g.o">Jack Morgan</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
  <mail link="bennyc@g.o">Benny Chuang</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
  <mail link="erwin@g.o">Erwin</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
  <mail link="kumba@g.o">Joshua Kinard</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
  <mail link="neysx@g.o">Xavier Neys</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
  <mail link="fox2mike@g.o">Shyam Mani</mail>
</author>
<author title="Toimittaja">
  <mail link="nightmorph@g.o">Joshua Saddler</mail>
</author>
<author title="Katselmoija">
    <mail link="gerrynjr@g.o">Gerald J. Normandin Jr.</mail>
</author>
<author title="Katselmoija">
    <mail link="dberkholz@g.o">Donnie Berkholz</mail>
</author>
<author title="Katselmoija">
    <mail link="antifa@g.o">Ken Nowack</mail>
</author>
<author title="Kirjoittaja">
    <mail link="pylon@g.o">Lars Weiler</mail>
</author>
<author title="Vastuullinen kääntäjä">
    <mail link="flammie@g.o">Flammie Pirinen</mail>
</author>
<author title="Käännöksen laatutarkistaja">
    Jouni Hätinen
</author>
<abstract>
Tämän käsikirjan tarkoitus on keskittää Gentoo—Linux-ohjeet.
Tämä käsikirja kertoo verkottoman asennuksen x86-järjestelmillä ja
oppaat Gentoon sekä Portagen käyttöön.
</abstract>

<!-- Tämä dokumentti ja suomennos kuuluu lisenssin CC-BY-SA alle -->
<!-- The content of this document is licensed under the CC-BY-SA license -->
<!-- See http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.5 -->
<license/>

<version>9.3</version>
<date>2008-07-06</date>

<part>
<title>Gentoon asentaminen</title>
<abstract>
Tässä osassa kerrotaan kuinka Gentoo-järjestelmä asennetaan.
</abstract>

<chapter>
<title>Gentoo Linuxin asentamisesta</title>
<abstract>
Käyttäjät, jotka eivät ole tutustuneet Gentoohon,
eivät aina tunne vaihtoehtoja joita Gentoo tarjoaa.
</abstract>
  <include href="hb-install-about.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Asennus-CD:n käynnistys</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan kuinka asennus-CD:ltä käynnistetään ja
asennetaan.
</abstract>
  <include href="hb-install-gli-medium.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>GTK+-pohjaisen asentimen käyttäminen</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan kuinka asetetaan asetukset helpon graafisen
asenninsovelluksen avulla ja jatketaan asennusta siitä.
</abstract>
  <include href="hb-install-gtkfe.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Konsolivalikkopohjaisen asentimen käyttäminen</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan kuinka asetukset asetetaan helpon konsolipohjaisen
asenninsovelluksen avulla ja jatketaan asennusta siitä.
</abstract>
  <include href="hb-install-gli-dialog.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Minne seuraavaksi?</title>
<abstract>
Nyt meillä on valmis Gentoo-järjestelmä, mitä teemme sitten?
</abstract>
  <include href="hb-install-next.xml"/>
</chapter>
</part>

<part>
<title>Gentoon käyttäminen</title>
<abstract>
Tässä osassa kerrotaan kuinka Gentoota käytetään: asennetaan ohjelmistoja,
muutetaan muuttujia, vaihdetaan portagen käyttäytymistä ja niin edelleen.
</abstract>

<chapter>
<title>Johdanto Portageen</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan ohjelmistonhallinnasta muutamia yksinkertaisia
juttuja, jotka kaikkien käyttäjien tulisi tietää.
</abstract>
  <include href="../hb-working-portage.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>USE-asetukset</title>
<abstract>
USE-asetukset ovat erittäin tärkeä osa Gentoota. Tässä kappaleessa opit
käyttämään USE-asetuksia ja ymmärtämään niiden vuorovaikutus järjestelmään.
</abstract>
  <include href="../hb-working-use.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Portagen ominaisuudet</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan Portagen mahdollisuuksista, kuten
rinnakkaisjärjestelmien käytöstä kääntämiseen, ccachen käytöstä ja sen
sellaisesta.
</abstract>
  <include href="../hb-working-features.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Initskriptit</title>
<abstract>
Gentoo käyttää erityistä initscript-muotoa, joka tukee esimerkiksi riippuvuuksia
ja virtuaalisia initskriptejä. Tämä kappale kertoo kaiken näistä
toiminnallisuuksista ja selittää miten käyttää tällaisia komentojonotiedostoja.
</abstract>
  <include href="../hb-working-rcscripts.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Ympäristömuuttujat</title>
<abstract>
Gentoossa ympäristömuuttujia voidaan helposti hallita. Tässä kappaleessa
kerrotaan miten se tehdään ja kuvataan yleisimmin käytetyt muuttujat.
</abstract>
  <include href="../hb-working-variables.xml"/>
</chapter>
</part>


<part>
<title>Portagen käyttö</title>
<abstract>
Tässä osassa kerrotaan kuinka Portage, Gentoon ohjelmiston hallinta toimii.
</abstract>

<chapter>
<title>Tiedosto ja hakemistot</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan tarkemmin, missä Portage säilyttää tiedostojaan
ja muuta dataansa.
</abstract>
  <include href="../hb-portage-files.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Asetusten säätäminen muuttujilla</title>
<abstract>
Portage on täysin mukautettavissa erilaisten asetusmuuttujien avulla. Näitä
voi hallita joko asetustiedostojen tai ympäristömuuttujien kautta.
</abstract>
  <include href="../hb-portage-configuration.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Ohjelmistohaarojen sekoittaminen</title>
<abstract>
Gentoon tarjoamista ohjelmista on saatavilla useita versioita stabiilisuuden
ja arkkitehtuurin mukaan luokiteltuna. Tässä kappaleessa kerrotaan, kuinka
näitä versioita säädetään, ja kuinka voidaan ohittaa versiotiedot
tapauskohtaisesti.
</abstract>
  <include href="../hb-portage-branches.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Muut Portagen työkalut</title>
<abstract>
Portageen liittyy muutamia työkaluja, jotka helpottavat Gentoon käyttämistä.
Tässä kappaleessa kerrotaan, kuinka voit parantaa elämääsi dispatch-confilla
ja vastaavilla työkaluilla.
</abstract>
  <include href="../hb-portage-tools.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Portagepuun mukauttaminen ja ohitus</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan muutamia vihjeitä, kuinka voit käyttää omaa
ohjelmistohakemistoasi virallisen Portagepuun ohella, kuinka voit synkronisoida
puusta vain ne luokat jotka haluat, kuinka voit injektoida paketteja ja niin
edelleen.
</abstract>
  <include href="../hb-portage-diverttree.xml"/>
</chapter>

</part>
<part>
<title>Gentoon verkkoasetukset</title>
<abstract>Kattava opas verkkoasetusten tekoon Gentoo-järjestelmässä.</abstract>

<chapter>
<title>Aloittaminen</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan miten verkon saa nopeasti käyttöön yleisimmissä
tapauksissa.
</abstract>
<include href="../hb-net-start.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Erikoisasetukset</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan miten asetukset toimivat. Tämä kannattaa lukea
ennen kuin käy modulaaristen verkkoasetusten kimppuun.
</abstract>
<include href="../hb-net-advanced.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Modulaariset verkkoasetukset</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan Gentoon joustavista verkkoasetusmahdollisuuksista,
DHCP-asiakasohjelmista, siltauksista, VLANeista ja muista.
</abstract>
<include href="../hb-net-modules.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Langattomat verkot</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan langattomien verkkojen asettamisen ongelmista.
</abstract>
<include href="../hb-net-wireless.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Lisätoimintojen tekeminen</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan miten tehokäyttäjä voi lisätä omia
erikoistoimintojaan verkkoasetuksiinsa.

</abstract>
<include href="../hb-net-functions.xml"/>
</chapter>

<chapter>
<title>Verkkojen ylläpito</title>
<abstract>
Tässä kappaleessa kerrotaan miten kannettavien käyttäjät tai muut verkkoja
usein vaihtavat ihmiset voivat asettaa eri verkkoasetuksia.
</abstract>
<include href="../hb-net-management.xml"/>
</chapter>
</part>


</book>



1.1                  xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-about.xml

file : http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-about.xml?rev=1.1&view=markup
plain: http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-about.xml?rev=1.1&content-type=text/plain

Index: hb-install-about.xml
===================================================================
<?xml version='1.0' encoding='UTF-8'?>
<!DOCTYPE sections SYSTEM "/dtd/book.dtd">

<!-- The content of this document is licensed under the CC-BY-SA license -->
<!-- See http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.5 -->

<!-- $Header: /var/cvsroot/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-about.xml,v 1.1 2008/09/04 02:46:57 flammie Exp $ -->

<sections>

<version>9.0</version>
<date>2008-04-01</date>

<section>
<title>Johdatus</title>
<subsection>
<!-- title: heippahei -->
<body>

<p>
Gentoossa on kyse mukauttamisesta
ja suorituskyvystä. Tämä tulee Gentoota asennettaessa selväksi useampaankin
otteeseen; voit valita miten paljon käännät itse, miten asennat Gentoon,
mitä järjestelmälokia käytät, jne.
</p>

<p>
Gentoo on nopea ja moderni, puhtaasti ja joustavasti suunniteltu
metajakelupaketti. Gentoo on rakennettu avoimen ohjelmiston ympärille,
eikä se piilota käyttäjältä järjestelmän sisäisiä yksityiskohtia. Gentoon
ohjelmistonhallintajärjestelmä Portage on kirjoitettu Pythonilla, joten voit
helposti tarkastella ja muokata sen koodia. Gentoon paketointijärjestelmä
hyödyntää lähdekoodia (vaikka voit käyttää myös valmiiksi käännettyjä
ohjelmistoja), ja voit asettaa Gentoon toimintoja tavan tekstieditorilla.
Toisin sanoen Gentoo on täysin avoin järjestelmä.
</p>

<p>
On erittäin tärkeää, että ymmärrät <e>vaihtoehdot ja valinnat</e>, joiden
pohjalta Gentoo toimii. Emme aio pakottaa sinua käyttämään mitään, mikä
ei ole tarpeellista. Jos sinusta tuntuu, ettei tämä pidä paikkaansa, voit
<uri link="http://bugs.gentoo.org">lähettää vikailmoituksen Gentoon
kehittäjille</uri>. Ilmoitus tulee tehdä englanniksi.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection test="contains('AMD64 x86', func:keyval('arch'))">
<title>Gentoon asentaminen</title>
<body>

<p>
Gentoo Linuxille on saatavissa kaksi asenninta. GTK+-pohjainen asennin
X-pohjaiseen ympäristöön ja dialog-pohjainen konsoliin. Kappale 3 käsittelee
GTK+-asenninta ja kappale 4 dialog-asenninta.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection test="not(contains('AMD64 x86', func:keyval('arch')))">
<title>Kuinka asennus on jäsennelty?</title>
<body>

<p>
Gentoon asennus voidaan jakaa kymmeneen kohtaan, jotka vastaavat kappaleita
kahdesta yhteentoista. Jokainen askel vastaa tiettyä järjestelmän tilaa:
</p>

<ul>
<li>
  Askeleen 1 jälkeen olet sopivassa tilassa asentaaksesi Gentoon.
</li>
<li>
  Askeleen 2 jälkeen olet verkossa Gentoon asennusta varten (tämä
  askel voi olla vapaaehtoinen).
</li>
<li>
  Askeleen 3 jälkeen kovalevysi ovat valmiina Gentoon asennusta varten.
</li>
<li>
  Askeleen 4 jälkeen asennusympäristö on valmis ja voit edetä chroot-komennolla
  uuteen ympäristöön.
</li>
<li>
  Askeleen 5 jälkeen kaikille Gentoo-asennuksille yhteiset ydinpaketit on
  asennettu.
</li>
<li>
  Askeleen 6 jälkeen olet kääntänyt Linux-ytimen.
</li>
<li>
  Askeleen 7 jälkeen olet säätänyt useimmat Gentoon asetustiedostoista
  kohdilleen.
</li>
<li>
  Askeleen 8 jälkeen valitsemasi käynnistyslatain on asennettu.
</li>
<li>
  Askeleen 9 jälkeen tarvittavat järjestelmätyökalut (jotka voit valita
  listasta) on asennettu.
</li>
<li>
  Askeleen 10 jälkeen olet uudessa Gentoo-järjestelmässäsi.
</li>
</ul>

<p>
Aina kun asennuksessa tarvitsee valita, yritämme parhaamme mukaan selostaa
eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet. Seuraavaksi ohje jatkuu
oletusvaihtoehdolla, joka on merkitty sanalla Oletus otsikon edellä. Muut
vaihtoehdot merkitään otsikoissa sanalla Vaihtoehto. Huomaa että oletusarvo
<e>ei ole</e> välttämättä suositeltu arvo, mutta uskomme, että sen valtaosa
käyttäjistä muutenkin valitsisi.
</p>

<p>
Joitakin osia ei ole pakko tehdä. Sellaiset merkitään sanalla Valinnainen
otsikon edellä. Jotkin näistä valittavista osista riippuvat aiemmista
tekemistäsi valinnoista, kerromme tästä sekä ennen päätöksentekoa että
valinnaisen suorituksen vaiheessa.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Mitä vaihtoehtoja on olemassa?</title>
<body>

<p>
Gentoon voi asentaa useilla tavoilla. Gentoon voi ladata ja asentaa joltakin
Gentoon asennus-CD:ltä (asennuslevyltä), olemassaolevasta järjestelmästä,
käynnistävältä CD:ltä kuten Knoppixilta, verkkokäynnistysjärjestelmästä,
hätäkäynnistyslevykkeiltä jne.
</p>

<p>
Tämä dokumentti kertoo asennuksesta asennus-CD:ltä, se on käynnistettävä
asennus-CD jossa on toimiva Gentoo-järjestelmä. Asennus-CD:itä on kahta
tyyppiä: asentimen Live-CD ja asennus-CD. Live-CD sisältää täyden
Gentoo-käyttöympäristön, jolla voi tehdä asentamisen ohella kaikkea muutakin.
Live-CD:tä ei kuitenkaan saa kaikille alustoille, joten muissa tapauksissa
pitää käyttää asennus-CD:tä.
</p>

<p>
Tämä asennustapa ei kuitenkaan asenna tuoreimpia paketteja ja järjestelmää.
Jos tällainen halutaan, kannattaa katsoa asennusohjeita versioimattomasta
<uri
link="/doc/fi/handbook/index.xml">Gentoo-käsikirjasta</uri>.
</p>

<p>
Muita lähestymistapoja löydät ohjeesta <uri
link="/doc/en/altinstall.xml">Alternative Installation
Guide</uri>. Tarjolla on myös  <uri
link="/doc/en/gentoo-x86-tipsntricks.xml">Gentoo Installation Tips &amp;
Tricks</uri>, joka voi olla hyödyllistä lukea.
Jos tämä opas tuntuu liian yksityiskohtaiselta ja monisanaiselta, voi olla
parempi katsoa  <uri
link="/doc/fi/index.xml">dokumenttilistauksestamme</uri>
josko saatavilla olisi sopivalle alustalle suunniteltua pika-asennusopasta.
</p>

<note>
Suomennetussa dokumentaatiossa on käytetty usein englanninkielisiä linkin
nimiä viittaamaan suomentamattomiin dokumentteihin.
</note>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Ongelmia?</title>
<body>

<p>
Jos törmäät ongelmiin asennuksen (tai asennusdokumentin) kanssa, tarkasta
tunnetut virheet <uri link="/proj/en/releng/">
Gentoon Release Engineering -projektin sivuilta</uri> ja
<uri link="http://bugs.gentoo.org">vianseurantajärjestelmästä</uri>
(dokumentointiin liittyvissä ongelmissa vertaa alkukieliseen versioon
käännösvirheiden varalta).
Jollei sitä löydy niin ilmoita siitä. Ei kannata pelätä Gentoon kehittäjiä,
ne eivät useinkaan syö ihmisiä.
</p>

<p>
Huomaa, että vaikka tämä ohje on alustaspesifinen, se viittailee muihinkin
alustoihin. Tämä johtuu siitä että Gentoo-käsikirjan lähdekoodista valtaosa
on yhteistä kaikille (ettei samaa tietoa tarvitse toistaa joka paikassa ja
hukata kehitysresursseja turhaan). Yritämme pitää aiheutuneen hämäännyksen
mahdollisimman pienenä.
</p>

<p>
Jos olet epävarma siitä, onko vastaantullut ongelma (joka tulee esille
huolimatta siitä, että olet seurannut ohjeita tarkkaan) omaa syytäsi vai
ohjelmisto-ongelma (joka on meidän syytämme huolellisesta testauksesta
huolimatta), voit vapaasti tulla #gentoo-kanavalle
irc.freenode.net-palvelimelle kysymään. Suomalaisen yhteisön ja mahdollisesti
kääntäjät tavoittaa kanavalta #gentoo-fi. Tottakai voit ottaa yhteyttä myös
muilla keinoilla.
</p>

<p>
Jos sinulla on kysymyksiä Gentoosta, tarkasta
<uri link="/doc/fi/faq.xml">Vastauksia Usein Kysyttyihin Kysymyksiin</uri>.
Voit myös tarkastaa <uri
link="http://forums.gentoo.org/viewforum.php?f=40">VUKK:n</uri> Gentoon
<uri link="http://forums.gentoo.org">foorumeilta</uri> (ja kysellä <uri
link="http://forums.gentoo.org/viewforum.php?f=47">suomenkieliseltä
foorumilta</uri> opastusta).
Jos et löydä vastausta kysy IRC-kanavaltamme #gentoo:lta (suomea jutellaan
kanavalla #gentoo.fi), irc.freenode.net-palvelimelta.
</p>

</body>
</subsection>
</section>
<section>
<title>Nopea asennus Gentoo Reference Platformin avulla</title>
<subsection>
<title>Mikä on Gentoo Reference Platform?</title>
<body>

<p>
Gentoo Reference Platform, myöhempänä GRP, on otos valmiiksi käännetyistä
paketeista, joita käyttäjät (juuri sinä!) voivat asentaa nopeuttaakseen Gentoon
valmistumista. GRP rakentuu kaikista paketeista, jotka ovat pakollisia täysin
toiminnallisen Gentoon aikaansaamiseksi. Sen lisäksi, että siinä on mukana
järjestelmän perusta asennuksen nopeuttamiseksi, myös kaikki suuremmat
ohjelmistot (kuten KDE, X-palvelin, Gnome, OpenOffice, Mozilla,…) löytyvät
GRP:stä.
</p>

<p>
Näitä valmiiksikäännettyjä paketteja ei kuitenkaan ylläpidetä Gentoon tavallisen
elinkaaren aikaan. Ne ovat otoksia jokaisen julkaisun ajasta ja mahdollistavat
toimivan järjestelmän pystyttämisen lyhyessä ajassa. Voit sen jälkeen päivittää
järjestelmääsi taustalla käyttämisen ohella.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Kuinka Portage käsittelee GRP-paketteja?</title>
<body>

<p>
Portage-puu on kokoelma <e>ebuildeja</e>, tiedostoja, jotka sisältävät tiedot
paketeista, kuten niiden kuvauksen, ohjelmiston kotisivun, lähdekoodin
verkko-osoitteen, käännösohjeet, riippuvuudet ja niin edelleen. Portagepuu pitää
saattaa ajantasalle GRP:n kanssa; ohjelmistoversioiden on oltava samoja
ebuildien kanssa.
</p>

<p>
Tästä syystä, käyttäessäsi GRP-asennusta, sinun täytyy asentaa Portagen
vanhempi otos sen sijaan, että
synkronisoisit Portagen tuoreimman ohjelmistopuun kanssa. GRP:tä ei voi käyttää
jos haluaa suoraan asentaa tuoreimmat versiot paketeista.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Onko GRP:tä saatavilla?</title>
<body>

<p>
Kaikille alustoille ei tarjota GRP-paketteja. Tämä ei tarkoita, etteikö GRP
olisi tuettu kaikilla alustoilla, mutta se tarkoittaa, ettei meillä nyt ole
resursseja tehdä ja testata GRP-paketteja.
</p>

<p>
Version 2007.0 GRP-paketteja on seuraaville alustoille:
</p>

<ul>
  <li>
    <b>amd64</b>-arkkitehtuurille (amd64). Huomaa: Paketit ovat
    asentimen CD:llä.
  </li>
  <li>
    <b>ppc</b>-arkkitehtuurille (ppc32)
  </li>
  <li>
    <b>sparc</b>-arkkitehtuurille (sparc64)
  </li>
  <li>
    <b>x86</b>-arkkitehtuurille (athlon, athlon-xp, athlon-mp, pentium-pro,
    pentium2, pentium3, pentium4 ja pentium-m).
    Huomaa: Paketit ovat i686:lle ja löytyvät asentimen CD:ltä.
  </li>
</ul>

<p>
Jos arkkitehtuurisi (tai aliarkkitehtuurisi) ei ole listassa, et voi käyttää
GRP-asennusta tässä versiossa.
</p>

<p>
Johdanto päättyy tähän, jatkakaamme kohti
<uri
link="?part=1&amp;chap=2">Universal asennus- tai asennin-CD:n
käynnistystä</uri>.
</p>

</body>
</subsection>
</section>
</sections>



1.1                  xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-config.xml

file : http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-config.xml?rev=1.1&view=markup
plain: http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-config.xml?rev=1.1&content-type=text/plain

Index: hb-install-config.xml
===================================================================
<?xml version='1.0' encoding='UTF-8'?>
<!DOCTYPE sections SYSTEM "/dtd/book.dtd">

<!-- The content of this document is licensed under the CC-BY-SA license -->
<!-- See http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.5 -->

<!-- $Header: /var/cvsroot/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-config.xml,v 1.1 2008/09/04 02:46:57 flammie Exp $ -->

<sections>

<version>9.2</version>
<date>2008-05-02</date>

<section>
<title>Tiedostojärjestelmän tiedot</title>
<subsection>
<title>Mikä on fstab?</title>
<body>

<p>
Linuxissa tieto kaikista osioista on tiedostossa <path>/etc/fstab</path>.
Tiedosto sisältää osioiden liitoskohdat (sijainnin tiedostojärjestelmässä),
liitosasetukset (erityisasetukset) ja liitostavan (automaattisesti, käyttäjien
toimesta jne.).
</p>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>/etc/fstabin luonti</title>
<body>

<p>
Tiedoston <path>/etc/fstab</path> tiedoilla on oma syntaksinsa. Jokaisella
rivillä on kuusi tyhjeiden (välilyöntien tai tabien) erottamaa kenttää.
Jokaisella kentällä on merkityksensä:
</p>

<ul>
<li>
  Ensimmäisessä kentässä on <b>osion kuvaus</b> (laitetiedoston hakemistopolku).
</li>
<li>
  Toisessa kentässä on <b>liitospiste</b> johon osio liitetään.
</li>
<li>
  Kolmannessa kentässä on osion <b>tiedostojärjestelmä</b>.
</li>
<li>
  Neljännessä kentässä on <b>liitosasetukset</b> joita <c>mount</c> käyttää
  liittäessään osion. Koska jokaisella tiedostojärjestelmällä on omat
  liitosasetuksensa kannattanee tutustua mountin man-sivuun (<c>man mount</c>)
  täyttä listausta varten. Useammat asetukset erotetaan pilkuin.
</li>
<li>
  Viidettä kenttää käyttää <c>dump</c> tarkastaakseen pitääkö osio
  <b>dump</b>ata. Yleensä se kannattaa jättää nollaksi (<c>0</c>).
</li>
<li>
  Kuudetta kenttää käyttää <c>fsck</c> selvittääkseen pitääkö
  tiedostojärjestelmä tarkistaa odottamattoman sammutuksen jälkeen.
  Juuren tiedostojärjestelmässä kannattaa käyttää arvoa <c>1</c> ja muilla
  arvoa <c>2</c> (tai <c>0</c> järjestelmissä joissa tarkistukset eivät ole
  tarpeen).
</li>
</ul>

<impo>
Gentoon oletusarvoinen <path>/etc/fstab</path>
<e>ei ole toimiva</e> vaan esimerkki. Toimivaa järjestelmää varten on
luotava sopiva <path>/etc/fstab</path>.
</impo>

<pre caption="/etc/fstabin avaus">
# <i>nano -w /etc/fstab</i>
</pre>

</body>
<body test="func:keyval('/boot')">

<p>
Tarkastelkaamme esimerkkinä <path>/boot</path>-osion asetuksia. Jollei
järjestelmässäsi ole osiota <path>/boot</path> älä kopioi asetuksia esimerkistä
sellaisenaan.
</p>

<p>
Oletusosioinnissamme alustalla <keyval id="arch"/>, <path>/boot</path> on
yleensä <path><keyval id="/boot"/></path>, <c>ext2</c>-tiedostojärjestelmällä.
Se pitää tarkistaa käynnistyksessä, joten kirjoitetaan:
</p>

<pre caption="Esimerkki-/boot-osion rivi /etc/fstabissa">
<keyval id="/boot"/>   /boot     ext2    defaults        1 2
</pre>

<p>
Jotkin käyttäjät eivät
turvallisuussyistä halua osion kiinnittyvän tiedostojärjestelmään
käynnistyksessä, tämän saa
vaihtamalla <c>defaults</c>in <c>noauto</c>ksi; tällöin /boot pitää tietenkin
erikseen liittää aina käytettäessä.
</p>

</body>
<body>

<p>
Lisää säännöt osiointijärjestelysi mukaan ja tiedostojärjestelmät,
sekä CD-asemat ja muut vastaavat.

</p>

<p>
Seuraavana <e>esimerkki</e> <path>/etc/fstab</path>ista:
</p>

<pre caption="Täysi /etc/fstab-esimerkki" test="func:keyval('arch')='HPPA'">
<keyval id="/boot"/>   /boot        ext2    defaults,noatime     1 2
/dev/sda3   none         swap    sw                   0 0
/dev/sda4   /            ext3    noatime              0 1

/dev/cdrom  /mnt/cdrom   auto    noauto,user          0 0
</pre>

<pre caption="Täysi /etc/fstab-esimerkki" test="func:keyval('arch')='Alpha' or func:keyval('arch')='MIPS'">
<keyval id="/boot"/>   /boot        ext2    defaults,noatime     1 2
/dev/sda2   none         swap    sw                   0 0
/dev/sda3   /            ext3    noatime              0 1

/dev/cdrom  /mnt/cdrom   auto    noauto,user          0 0
</pre>

<pre caption="Täysi /etc/fstab-esimerkki" test="func:keyval('arch')='SPARC'">
/dev/sda1   /               ext3        noatime              0 1
/dev/sda2   none            swap        sw                   0 0
/dev/sda4   /usr            ext3        noatime              0 2
/dev/sda5   /var            ext3        noatime              0 2
/dev/sda6   /home           ext3        noatime              0 2

openprom    /proc/openprom  openpromfs  defaults             0 0

/dev/cdrom  /mnt/cdrom      auto        noauto,user          0 0
</pre>

<pre caption="Täysi /etc/fstab-esimerkki" test="func:keyval('arch')='PPC64'">
/dev/sda4   /            ext3    noatime              0 1
/dev/sda3   none         swap    sw                   0 0

/dev/cdrom  /mnt/cdrom   auto    noauto,user          0 0
</pre>

<p>
Asetuksella <c>auto</c> komento <c>mount</c> yrittää arvata tiedostojärjestelmän
(mikä on hyödyllistä siirrettäville muisteille koska niissä olevat
tiedostojärjestelmät vaihtelevat). Asetus <c>user</c> antaa käyttäjän
liittää CD:itä tiedostojärjestelmään myös.
</p>

<p>
Liitosasetuksella <c>noatime</c> saa parannettua suorituskykyä, sillä se poistaa
käyttöaikojen (atime) kirjauksen, joita usein ei tarvita.
</p>

<p>
Tarkista <path>/etc/fstab</path> vielä kerran, tallenna ja lopeta muokkaus.
</p>

</body>
</subsection>
</section>
<section>
<title>Verkkoasetuksia</title>
<subsection>
<title>Isäntänimi, domainnimi jne.</title>
<body>

<p>
Käyttäjillä on mahdollisuus tietokoneidensa nimeämiseen. Tämän pitäisi
olla helppoa, mutta <e>monilla</e> tuntuu olevan ongelmia kunnollisen nimen
löytämisessä. Asioiden nopeuttamiseksi kerrottakoon että nimeä voi vaihtaa
milloin tahansa. Tässä kutsutaan järjestelmää <c>tux</c>iksi ja domainia
<c>kotiverkoksi</c>.
</p>

<p>
Ensin asetetaan koneen nimi:
</p>

<pre caption="Isäntänimen asetus">
# <i>nano -w /etc/conf.d/hostname</i>

<comment>(HOSTNAMEksi asetetaan koneen nimi)</comment>
HOSTNAME="<i>tux</i>"
</pre>

<p>
Sitten domainnimi tiedostoon <path>/etc/conf.d/net</path>:
</p>

<pre caption="Domainnimen asetus">
# <i>nano -w /etc/conf.d/net</i>

<comment>(dns_domainiksi asetetaan domainnimi)</comment>
dns_domain_lo="<i>kotiverkko</i>"
</pre>

<note>
Jollet aseta domainnimeä, aloitusviestiksi tulee This is hostname.(none).
Tästä pääsee eroon poistamalla tiedostosta <path>/etc/issue</path> kohdan
\O.
</note>

<p>
Jos käytössä on NIS-domain (jollet tiedä mikä se on et varmaankaan käytä
sellaista) sekin pitää määrittää:
</p>

<pre caption="NIS-domainnimen asetus">
# <i>nano -w /etc/conf.d/net</i>

<comment>(nis_domainiksi asetetaan NIS-domainnimi)</comment>
nis_domain_lo="<i>oma-nisdomain</i>"
</pre>

<note>
Lisätietoja DNS:stä ja NISistä löytyy esimerkeistä tiedostossa
<path>/etc/conf.d/net.example</path>. Sovellus <c>openresolv</c>
saattaa myös auttaa DNS- ja NIS-asetustietojen hallinnassa.
</note>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Verkon asetus</title>
<body>

<p>
Nyt määritellään verkon asetukset pysyvälle Gentoo-järjestelmälle.
</p>

<note>
Lisätietoja verkkoasetuksista, mukaanlukien monimutkaisemmat järjestelmät,
kuten bondaukset, siltaukset, VLANit ja langattomat verkot selitetään juurta
jaksain käsikirjan <uri
link="?part=4">Verkkoasetukset osiossa</uri>.
</note>

<p>
Tiedostosta <path>/etc/conf.d/net</path> löytyvät kaikki verkkoasetukset.
Syntaksi lienee itsestäänselvä, joskaan ei kovin ilmeinen, jollei ole asentanut
verkkoyhteyksiä käsin. Tässä selitetään kuitenkin kaikki tarkkaan. Kommentoitu
esimerkki asetusvaihtoehdoista on tiedostossa
<path>/etc/conf.d/net.example</path>.
</p>

<p>
DHCP:tä käytetään oletusarvoisesti, eikä sen säätämiseen tarvita muita
asetuksia.
</p>

<p>
Jos tarvitaan erikoisia DHCP-asetuksia tai DHCP ei ole käytössä, pitää
muokata tiedostoa <path>/etc/conf.d/net</path> editorilla (tässä käytetään
<c>nano</c>a):
</p>

<pre caption="/etc/conf.d/netin muokkaaminen">
# <i>nano -w /etc/conf.d/net</i>
</pre>

<p>
Tiedoston pitäisi olla seuraavanlainen:
</p>

<pre caption="Default /etc/conf.d/net">
# This blank configuration will automatically use DHCP for any net.*
# scripts in /etc/init.d.  To create a more complete configuration,
# please review /etc/conf.d/net.example and save your configuration
# in /etc/conf.d/net (this file :]!).
<comment># (suomeksi:)</comment>
<comment># Tämä tyhjä asetustiedosto asettaa /etc/init.d:n skriptit
# käyttämään DHCP:tä. Täydemmät asetukset löytää tiedostosta
# /etc/conf.d/net.example, tarkista ne ja tallenna /etc/conf.d/netiksi
# (tämän tiedoston päälle :]!).</comment>
</pre>

<p>
Jos IP-osoite, verkon peite ja gateway syötetään käsin, pitää
asettaa sekä <c>config_eth0</c> että <c>routes_eth0</c>:
</p>

<pre caption="IP-osoitteiden käsinsyöttö eth0:lle">
config_eth0=( "192.168.0.2 netmask 255.255.255.0 brd 192.168.0.255" )
routes_eth0=( "default via 192.168.0.1" )
</pre>

<p>
DHCP-asetuksia varten pitää säätää <c>config_eth0</c> ja
<c>dhcp_eth0</c>:
</p>

<pre caption="Vain IP-osoitteen haku DHCP:llä">
config_eth0=( "dhcp" )
dhcp_eth0="nodns nontp nonis"
</pre>

<p>
Tiedostossa <path>/etc/conf.d/net.example</path> on kaikki käytettävät
asetukset.
</p>

<p>
Jos käytössä on useita rajapintoja, samat askeleet tehdään erikseen muuttujille
<c>config_eth1</c>, <c>config_eth2</c> jne.
</p>

<p>
Sitten tallennetaan asetukset ja poistutaan.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Verkon yhdistäminen käynnistyksessä</title>
<body>

<p>
Verkorajapintojen ylösnostoon käynnistyksen yhteydessä tarvitsee lisätä sopiva
palvelu default-runlevelille.
</p>

<pre caption="Net.eth0:n lisäys default-runlevelille">
# <i>rc-update add net.eth0 default</i>
</pre>

<p>
Jos käytössä on useampia verkkorajapintoja niille tarvitaan vastaavat
käynnistysskriptit <path>net.eth1</path>, <path>net.eth2</path> jne. Nämä voi
luoda ovelasti <c>ln</c>-komennolla:
</p>

<pre caption="Ylimääräisten käynnistysskriptien teko">
# <i>cd /etc/init.d</i>
# <i>ln -s net.lo net.eth1</i>
# <i>rc-update add net.eth1 default</i>
</pre>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Verkkoasetusten selvittäminen</title>
<body>

<p>
Seuraavaksi Linuxille pitää kertoa verkon asetuksista. Tiedostossa
<path>/etc/hosts</path> määritellään isäntänimien yhteyksiä IP-osoitteisiin
niitä laitteita varten joita nimipalvelin ei tunne. Ainakin käytettävä
kone pitää lisätä tiedostoon. Sinne voi myös lisätä muut saman verkon koneet,
joiden tietoja ei haeta DNS-palvelimelta.
</p>

<pre caption="/etc/hostsin avaaminen">
# <i>nano -w /etc/hosts</i>
</pre>

<pre caption="Tietojen syöttö">
127.0.0.1     tux.kotiverkko tux localhost
192.168.0.5   lassi.kotiverkko lassi
192.168.0.6   leevi.kotiverkko leevi
</pre>

<p>
Tallenna tiedosto ja poistu editorista.
</p>

<p test="func:keyval('arch')='AMD64' or func:keyval('arch')='x86' or substring(func:keyval('arch'),1,3)='PPC'">
Jollei järjestelmässä ole PCMCIA:ta, voidaan jatkaa  <uri
link="#sysinfo">Järjestelmän tietoihin</uri>.
Seuraavassa osiossa kerrotaan PCMCIA:n asennuksesta.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection test="func:keyval('arch')='AMD64' or func:keyval('arch')='x86' or substring(func:keyval('arch'),1,3)='PPC'">
<title>Valinnainen: PCMCIA toimintakuntoon</title>
<body>

<p>
PCMCIA:ta varten pitää asentaa <c>pcmciautils</c>.
</p>

<pre caption="Pcmciautilsin asennus">
# <i>emerge pcmciautils</i>
</pre>

</body>
</subsection>
</section>
<section id="sysinfo">
<title>Järjestelmän tiedot</title>
<subsection>
<title>Pääkäyttäjän salasana</title>
<body>

<p>
Rootin salasana asetetaan kirjoittamalla:
</p>

<pre caption="Rootin salasanan asettaminen">
# <i>passwd</i>
</pre>

<p>
Jos pääkäyttäjän tarvitsee kirjautua sisään sarjakonsolilta, lisätään
<c>tts/0</c> tiedostoon <path>/etc/securetty</path>:
</p>

<pre caption="Tts/0:n lisääminen /etc/securetty:yyn">
# <i>echo "tts/0" &gt;&gt; /etc/securetty</i>
</pre>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Järjestelmän tiedot</title>
<body>

<p>
Gentoossa yleiset järjestelmäasetukset sijaitsevat tiedostossa
<path>/etc/rc.conf</path>.
Avaa se ja nautiskele tehokkaasta kommentoinnista :)
</p>

<pre caption="/etc/rc.confin avaus">
# <i>nano -w /etc/rc.conf</i>
</pre>

<p>
Tallenna ja lopeta.
</p>

<p>
Kuten voidaan huomata, tiedosto on hyvin kommentoitu asetusten tekoa varten.
Tänne voidaan asettaa unicode-asetus ja määritellä oletustekstimuokkain sekä
graafinen käynnistys (kuten gdm tai kdm).
</p>

<p>
Gentoossa käytetään asetustiedostoa <path>/etc/conf.d/keymaps</path>
näppäimistöasetuksiin. Sen asetuksista voi vaikkapa ottaa käyttöön suomalaisen
näppäinasettelun.
</p>

<pre caption="/etc/conf.d/keymapsin muokkaus">
# <i>nano -w /etc/conf.d/keymaps</i>
</pre>

<p>
Ole tarkkana <c>KEYMAP</c>-asetuksen kanssa, sillä väärällä <c>KEYMAP</c>illa
näppäimistön painelu antaa vääriä lopputuloksia.
</p>

<note test="substring(func:keyval('arch'),1,3)='PPC'">
<b>PPC</b>:llä
käytetään useimmiten x86-näppäinkarttoja.
ADB-näppäinkarttojen käyttämiseksi pitää asettaa päälle ADB-näppäinkoodien
lähettäminen kernelin asetuksista ja asettaa mac/ppc-näppäinkartta
<path>/etc/conf.d/keymaps</path>iin.
</note>

<p>
Tallenna ja lopeta
</p>

<p>
Gentoossa kellon asetustiedosto on <path>/etc/conf.d/clock</path>.
</p>

<pre caption="/etc/conf.d/clockin muokkaus">
# <i>nano -w /etc/conf.d/clock</i>
</pre>

<p>
Jos järjestelmän kello ei ole UTC-ajassa, pitää
<c>CLOCK="local"</c> lisätä <path>/etc/conf.d/clock</path>iin,
muuten aika saattaa mennä väärin.
</p>

<p>
Aikavyöhyke, joka aiemmassa vaiheessa kopioitiin <path>/etc/localtime</path>ksi,
pitäisi määritellä asetuksiin, jotta paketin <c>sys-libs/timezone-data</c>
päivitykset toimivat automaattisesti. Esimerkiksi jos käytit suomen vyöhykettä,
lisää rivi <c>TIMEZONE="Europe/Helsinki"</c>
</p>

<p>
Tallenna ja lopeta
</p>

<p test="not(func:keyval('arch')='PPC64')">
Jatka
<uri link="?part=1&amp;chap=9">järjestelmävehkeiden asennukseen</uri>.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection test="func:keyval('arch')='PPC64'">
<title>Konsolin asetukset</title>
<body>

<p>
Jos käytetään virtuaalikonsoleja, <path>/etc/inittab</path>ista pitää
poistaa hvc-rivin kommentointi jotta virtuaalikonsoli spawnaa oikein
kirjautumiskehotteen.
</p>

<pre caption="Hvc tai hvsi-tuen lisääminen /etc/inittabiin">
hvc0:12345:respawn:/sbin/agetty -L 9600 hvc0
hvsi:12345:respawn:/sbin/agetty -L 19200 hvsi0
</pre>

<p>
Muista myös tarkistaa että sopiva konsoli on tiedostossa
<path>/etc/securetty</path>.
</p>

<p>
Sitten voidaan jatkaa <uri link="?part=1&amp;chap=9">Järjestelmätyökalujen
asentamiseen</uri>.
</p>

</body>
</subsection>
</section>
</sections>




1.1                  xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-finalise.xml

file : http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-finalise.xml?rev=1.1&view=markup
plain: http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-finalise.xml?rev=1.1&content-type=text/plain

Index: hb-install-finalise.xml
===================================================================
<?xml version='1.0' encoding='UTF-8'?>
<!DOCTYPE sections SYSTEM "/dtd/book.dtd">

<!-- The content of this document is licensed under the CC-BY-SA license -->
<!-- See http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.5 -->

<!-- $Header: /var/cvsroot/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-finalise.xml,v 1.1 2008/09/04 02:46:57 flammie Exp $ -->

<sections>

<version>9.0</version>
<date>2008-04-01</date>


<section>
<title>Käyttäjienhallinta</title>
<subsection>
<title>Käyttäjän lisäys normaalikäyttöä varten</title>
<body>

<p>
Unix tai Linux-järjestelmissä on hyvin <e>vaarallista</e> käyttää pääkäyttäjän
tunnusta ja sitä tuleekin välttää kun vain mahdollista. Suositellaan
<e>vahvasti</e>, että lisäät tavan käyttäjän jokapäiväistä käyttöä varten.
</p>

<p>
Käyttäjän ryhmät määrittelevät joitain toimintoja, joita hän pystyy tekemään;
alla on luettelo järjestelmän tärkeistä käyttäjäryhmistä, joita voi kannattanee
käyttää:
</p>

<table>
<tr>
  <th>Ryhmä</th>
  <th>Toiminto</th>
</tr>
<tr>
  <ti>audio</ti>
  <ti>voi käyttää audiolaitteita</ti>
</tr>
<tr>
  <ti>cdrom</ti>
  <ti>voi käyttää cd-laitteita (ja muita vastaavia)</ti>
</tr>
<tr>
  <ti>floppy</ti>
  <ti>voi käyttää diskettilaitteita</ti>
</tr>
<tr>
  <ti>games</ti>
  <ti>voi käyttää pelejä</ti>
</tr>
<tr>
  <ti>portage</ti>
  <ti>voi käyttää komentoa <c>emerge --pretend</c></ti>
</tr>
<tr>
  <ti>plugdev</ti>
  <ti>voi liittää ja käyttää mm. kameroita ja USB-muisteja</ti>
</tr>
<tr>
  <ti>usb</ti>
  <ti>voi käyttää USB-laitteita</ti>
</tr>
<tr>
  <ti>video</ti>
  <ti>
    voi käyttää videonkaappauslaitteita tai hyödyntää näytönajurin
    laitteistokiihdytystä
  </ti>
</tr>
<tr>
  <ti>wheel</ti>
  <ti>voi käyttää komentoa <c>su</c></ti>
</tr>
</table>

<p>
Luodaan käyttäjä <c>pekka</c> ryhmien <c>wheel</c>, <c>users</c>
ja <c>audio</c> jäsenenä. Mutta ensin kirjaudutaan pääkäyttäjäksi:
</p>

<pre caption="Käyttäjän lisääminen jokapäiväistä käyttöä varten">
Login: <i>root</i>
Password: <comment>(pääkäyttäjän salasanasi)</comment>

# <i>useradd -m -G users,wheel,audio -s /bin/bash pekka</i>
# <i>passwd pekka</i>
Password: <comment>(Anna pekan salasana)</comment>
Re-enter password: <comment>(Anna salasana uudelleen varmistukseksi)</comment>
</pre>

<p>
Pekka voi nyt tarvitessaan suorittaa komentoja pääkäyttäjänä siirtymällä
väliaikaisesti siihen tilaan komennolla <c>su -</c>. Toinen tapa toteuttaa
sama toiminnallisuus on <c>sudo</c>-paketin avulla. Se on oikein käytettynä
myös hyvin turvallinen.
</p>

</body>
</subsection>
</section>
<section>
<title>Valinnainen: GRP-pakettien asennus</title>
<body>

<impo>
Tämä osio on vain GRP-asennuksille. Muussa tapauksessa sen voi ohittaa ja
jatkaa kohtaan <uri link="?part=1&amp;chap=12">mihin tästä edetään?</uri>.
</impo>

<p>
Nyt kun uusi järjestelmäsi on käynnistynyt, kirjaudu sisään luomanasi
käyttäjänä (esimerkiksi <c>pekka</c>na) ja ota pääkäyttäjän oikeudet käyttöön
komennolla <c>su -</c>:
</p>

<pre caption="Pääkäyttäjän oikeuksien hankkiminen">
$ <i>su -</i>
Password: <comment>(Anna pääkäyttäjän salasana)</comment>
</pre>

<p>
Nyt pitää muuttaa Portagen asetuksia toisen cd:n (Gentoo Packages CD)
esikäännettyjä paketteja varten. Aloitetaan liittämällä cd:
</p>

<pre caption="Packages CD:n liittäminen">
<comment>(Aseta Gentoo Packages CD asemaan)</comment>
# <i>mount /mnt/cdrom</i>
</pre>

<p>
Nyt säädetään Portage käyttämään hakemistoa <path>/mnt/cdrom</path>
esikäännettyjen pakettien hakuun:
</p>

<pre caption="Portagen säätäminen käyttämään /mnt/cdromia">
# <i>ls /mnt/cdrom</i>

<comment>(Jos cd:llä on hakemisto /mnt/cdrom/packages:)</comment>
# <i>export PKGDIR="/mnt/cdrom/packages"</i>

<comment>(Muutoin:)</comment>
# <i>export PKGDIR="/mnt/cdrom"</i>
</pre>

<p>
Nyt voit asentaa haluamasi paketit. Packages CD:llä on useita esikäännettyjä
paketteja, kuten KDE tai Gnome:
</p>

<pre caption="Gnomen asennus">
# <i>emerge --usepkg gnome</i>
</pre>

<p>
Käytössä olevat paketit saa selville listaamalla tiedostot hakemistossa
<path>/mnt/cdrom/All</path>. Esimerkiksi jos halutaan katsoa mitä KDE:stä
voi asentaa:
</p>

<pre caption="KDE:n asennettavuuden tarkastelu">
# <i>ls /mnt/cdrom/All/kde*</i>
</pre>

<p>
Muista asentaa kaikki esikäännetyt binääripaketit tässä vaiheessa. Sen jälkeen,
kun olet seuraavan kerran päivittänyt Portagen komennolla <c>emerge --sync</c>
(mistä lisää myöhemmin), esikäännetyt binäärit eivät välttämättä vastaa
tuoreimman portagen ebuildeja. Tätä ongelmaa voi yrittää kiertää käyttämällä
komentoa <c>emerge --usepkgonly</c> komennon <c>emerge --usepkg</c> sijaan.
</p>

<p>
Jatka pohtimalla <uri link="?part=1&amp;chap=12">minne tästä mennään</uri>,
niin opit lisää Gentoosta.
</p>

</body>
</section>
</sections>



1.1                  xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-gli-dialog.xml

file : http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-gli-dialog.xml?rev=1.1&view=markup
plain: http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-gli-dialog.xml?rev=1.1&content-type=text/plain

Index: hb-install-gli-dialog.xml
===================================================================
<?xml version='1.0' encoding='UTF-8'?>
<!DOCTYPE sections SYSTEM "/dtd/book.dtd">
<!-- $Header: /var/cvsroot/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-gli-dialog.xml,v 1.1 2008/09/04 02:46:57 flammie Exp $ -->

<!--  The content of this document is licensed under the CC-BY-SA license -->
<!--  See http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.5 -->

<sections>

<version>4.0</version>
<date>2008-04-01</date>

<section>
<title>Johdanto</title>
<subsection>
<title>Aluksi</title>
<body>

<p>
Käynnistyessään Gentoon asennin Live-CD avaa graafisen käyttöliittymän. Jollei
tämä onnistu, se jättää käyttäjän komentoriville. Asentimen voi siinä
tapauksessa käynnistää seuraavasti:
</p>

<pre caption="Asentimen käynnistäminen">
# <i>installer-dialog</i>
</pre>

<p>
Kun asennin on auennut, se näyttää tervetuliaisruudun. Asentimella Gentoon
asentaminen on helpohkoa. Muista vain lukea kaikki ohjeet tarkasti. Jokaisesta
asentamisen askelesta on tarjolla ohjeistus ruudun yläosassa. Ohjeistus
kannattaa lukea ennen valintojen tekemistä. Asennuksessa tehdyt asetukset voi
missä tahansa asennuksen vaiheessa tallentaa ja jatkaa asennusta myöhemmin.
Valikoissa liikkumiseen käytetään <c>tabulaattoria</c> ja valinnan
vahvistamiseen <c>enteriä</c>.
</p>

</body>
</subsection>
</section>

<section id="partitioning">
<title>Osiointi</title>
<subsection>
<title>Levyjen valmistelu</title>
<body>

<p>
Kovalevyt pitää osioida, jotta Gentoon voisi asentaa niille.
<c>Osiointi</c>-näkymässä on luettelo havaituista levyistä. Siellä voi
määritellä tiedostojärjestelmät, jotka osioille laitetaan. Valinnalla
<c>Tyhjennä osiointi</c> voi poistaa kaikki olemassaolevat osiot, joten
sen kanssa kannattaa olla varovainen.
</p>

<p>
Valinnalla <c>Suositusten mukaan</c> asennin luodaan oletusarvojen mukainen
osiointi, jossa on 100 megan osio <path>/boot</path>ille, enintään 512 megan
<c>swap</c>-osio ja lopputila juurihakemistolle. Jos käytettävissä on yli
4 gigaa vapaata tilaa, tämä valinta tekee uudet osiot automaattisesti
tuhoamatta edellisiä.
</p>

<warn>
Kuten aina osioitaessa, kannattaa varmuuskopioida ennen muutosten tekoa, sillä
mahdolliset bugit voivat hävittää dataa.
</warn>

</body>
</subsection>
</section>
<section>
<title>Järjestelmän asetukset</title>
<subsection>
<title>Aikavyöhyke</title>
<body>

<p>
Valitse luettelosta lähinnä oleva alue (esim. Europe/Helsinki).
</p>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Verkko</title>
<body>

<p>
Tässä näkymässä voi valita käytettävän verkkolaitteen niistä, jotka on
automaattisesti tunnistettu. Lue vaihtoehdot tarkkaan.
</p>

<p>
Seuraavassa näkymässä voi valita DHCP:n ja IP-osoitevalinnan väliltä. Kun
verkon asetukset on tehty, koneelle pitää antaa verkkonimi. On myös mahdollista
antaa verkkotunnus ja DNS-palvelimet.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Käyttäjät ja ryhmät</title>
<body>

<p>
Ensiksi pitää lisätä pääkäyttäjän (<e>root</e>in) salasana järjestelmään.
</p>

<p>
Toisen käyttäjän lisääminen järjestelmään on käytännössä pakollista.
Pääkäyttäjänä toimiminen on <e>vaarallista</e> ja sitä tulisi välttää.
Lisää käyttäjiä, aseta heille salasanat ja liitä heidät sopiviin
käyttäjäryhmiin. Voit myös asettaa kotihakemistot, valita oletuskuoret ja
lisätä kommentteja.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Lisäpaketit</title>
<body>

<p>
LiveCD:llä on valmiita paketteja käännetyistä binääreistä.
Niitä voi asentaa raksimalla ruutuja.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Käynnistyspalvelut</title>
<body>

<p>
Tässä valikossa valitaan palvelimet, jotka ladataan käynnistyksen yhteydessä.
Tutki vaihtoehdot tarkkaan ja valikoi niistä haluamasi. Esimerkiksi
jos <c>xorg-x11</c> asennetaan ja haluat X-palvelimen käynnistävän
suoraan graafiseen ympäristöön, valitset luettelosta kohdan xdm.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Muita asetuksia</title>
<body>

<p>
Tässä vaiheessa voi vaihtaa
joitakin asetuksia, kuten näppäimistöasettelun, graafisen kirjautumisen,
oletusmuokkaimen ja järjestelmäkellon UTC- tai paikalliseen aikaan.
</p>
</body>
</subsection>
</section>
<section>
<title>Lopuksi</title>
<subsection>
<body>

<p>
Asennin antaa mahdollisuuden tallentaa asetusprofiilin. Lopetuksen jälkeen
palataan komentoriville, josta uudelleenkäynnistäminen tapahtuu seuraavasti:
</p>

<pre caption="Uudelleenkäynnistäminen">
# <i>shutdown -r now</i>
</pre>

<p>
Järjestelmä on valmis. Seuraavaksi voi miettiä <uri
link="?part=1&amp;chap=5">Miten tästä jatketaan?</uri>
</p>

</body>
</subsection>
</section>
</sections>





1.1                  xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-gli-medium.xml

file : http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-gli-medium.xml?rev=1.1&view=markup
plain: http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-gli-medium.xml?rev=1.1&content-type=text/plain

Index: hb-install-gli-medium.xml
===================================================================
<?xml version='1.0' encoding='UTF-8'?>
<!DOCTYPE sections SYSTEM "/dtd/book.dtd">

<!-- The content of this document is licensed under the CC-BY-SA license -->
<!-- See http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.5 -->

<!-- $Header: /var/cvsroot/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-gli-medium.xml,v 1.1 2008/09/04 02:46:57 flammie Exp $ -->

<sections>

<version>9.4</version>
<date>2008-06-21</date>

<section>
<title>Laitteistovaatimukset</title>
<subsection>
<title>Johdanto</title>
<body>

<p>
Aluksi katsotaan tarvittavat laitteistot Live-CD:tä varten.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Laitteistovaatimukset</title>
<body>

<table>
<tr test="func:keyval('arch')='x86'">
  <th>CPU</th>
  <ti>i686 tai tuoreempi</ti>
</tr>
<tr test="func:keyval('arch')='AMD64'">
  <th>CPU</th>
  <ti>AMD64 tai EM64T</ti>
</tr>
<tr>
  <th>RAM-Muisti</th>
  <ti>256 Mt</ti>
</tr>
<tr>
  <th>Levytila</th>
  <ti>1.5 Gt (poislukien swappi)</ti>
</tr>
<tr>
  <th>Swappi</th>
  <ti>Vähintään 256 Mt</ti>
</tr>
</table>


</body>
</subsection>
</section>
<section>
<title>Gentoon Linux asennin -LiveCD</title>
<subsection>
<title>Johdanto</title>
<body>

<p>
LiveCD on CD, jolta voi käynnistää Gentoo-käyttöympäristön. Käynnistyksessä
laitteisto tunnistetaan ja tarpeelliset ajurit ladataan. Gentoon asennus-CD:itä
ylläpitää Gentoo.
</p>

<p>
Saatavilla on kaksi erilaista asennus-CD:tä:
</p>

<ul>
  <li>
    Asentimen LiveCD:llä on kaikki tarvittava Gentoon asentamiseen:
    graafinen ympäristö, graafinen ja konsolipohjainen
    asennin, joilla voi asentaa Gentoon automaattisesti sekä asennusohjeet
    käytetyllä laitteistoalustalle.
  </li>
  <li>
    Minimal asennus-CD:llä on vain vähimmäisympäristö käunnistämiseen ja
    verkon toimintakuntoon saamiseen. Se ei sisällä muita tiedostoja, eikä sitä
    voi käyttää tämän verkottoman asennusohjeen kanssa.
  </li>
</ul>

</body>
</subsection>
</section>
<section>
<title>Nouda, polta ja käynnistä Gentoon Linux-asennin-LiveCD</title>
<subsection>
<title>Asennin-CD:n nouto ja polttaminen</title>
<body>

<p>
Asentimen voi ladata <uri
link="/main/en/mirrors.xml">peilipalvelimelta</uri>.
Ne löytyvät hakemistosta <path><keyval id="release-dir"/>/livecd</path>.
</p>

<p>
Hakemistossa on ISO-tieodosto. Se on CD:n otos, jonka voi kirjoittaa
CD-levyksi.
</p>

<p>
Noutamisen jälkeen tiedoston oikeellisuuden voi varmentaa, ettei se ole
hajonnut matkalla:
</p>

<ul>
  <li>
    MD5-tarkastussumman voi tarkastaa verkosta löytyvää lukemaa vastaan
    <c>md5sum</c>-sovelluksella Linux- ja Unix-järjestelmissä tai
    <uri link="http://www.etree.org/md5com.html">md5sum</uri>-sovelluksella
    Windowsissa)
  </li>
  <li>
    Digitaalisen allekirjoituksen voi varmentaa verkosta löytyvää vastaan.
    Tätä varten pitää noutaa julkinen avain 0x17072058.
  </li>
</ul>

<p>
Avaimen nouto GnuPG:llä onnistuu seuraavalla komennolla:
</p>

<pre caption="Julkisen avaimen nouto">
$ <i>gpg --keyserver subkeys.pgp.net --recv-keys 17072058</i>
</pre>

<p>
Allekirjoitus tarkastetaan:
</p>

<pre caption="Allekirjoituksen tarkastus">
$ <i>gpg --verify &lt;allekirjoitustiedosto&gt; &lt;.iso-tiedosto&gt;</i>
</pre>

<p>
ISO-tiedostot poltetaan ns. raw-tilassa. Tilan aktivoiminen riippuu
käytettävästä ohjelmasta, mutta tässä kerrotaan <c>cdrecord</c>in ja
<c>K3B</c>:n käyttämisestä. Lisää ohjeita aiheesta on
<uri link="/doc/fi/faq.xml#isoburning">Gentoon VUKKissa</uri>.
</p>

<ul>
  <li>
    cdrecordilla komento <c>cdrecord dev=/dev/hdc &lt;.iso-tiedosto&gt;</c>
    riittää, missä <path>/dev/hdc</path> on CD-aseman laitetiedosto.
  </li>
  <li>
    <c>K3B</c>:llä valitaan <c>Tools</c>→<c>CD</c>→<c>Burn Image</c>.
    ISO-tiedosto valitaan ”Image to Burn”-alueelta. Lopuksi painetaan
    nappia <c>Start</c>
  </li>
</ul>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Asentimen CD:n käynnistys</title>
<body>

<impo>
Lue koko teksti ennen aloittamista.
</impo>

<p>
Polttamisen jälkeen CD:llä käynnistetään järjestelmä. Poista CD:t
asemista ja käynnistä järjestelmä BIOSiin. Tyypillisesti tämä hoituu
painamalla DELliä, F1:tä tai ESCiä käynnistyksessä. BIOSin asetuksista
muutetaan käynnistysjärjestykseen CD-asema ennen kovalevyjä. Tämä asetus
löytyy usein valikosta nimeltä CMOS Setup. Jos tätä asetusta ei
panna kohdalleen, järjestelmä käynnistyy kovalevyltä CD:n sijaan.
</p>

<p>
Seuraavaksi pannaan LiveCD asemaan ja käynnistetään. LiveCD alkaa
käynnistysvalikolla. Enterillä jatketaan käynnistystä oletusasetuksin.
Eri asetuksia saa käyttöönsä kirjoittamalla ytimen nimen, asetukset
ja painamalla sitten Enteriä.
</p>

<p>
LiveCD:llä on useita ytimiä. Oletusasetus on <c>gentoo</c>, muut ovat
eri laitteistoille ja <c>-nofb</c>-versiot poistavat framebufferin käytöstä.
</p>

<p>
Alla on luettelo ytimistä:
</p>

<table>
<tr>
  <th>Ydin</th>
  <th>Kuvaus</th>
</tr>
<tr test="func:keyval('arch')='x86'">
  <ti>gentoo</ti>
  <ti>2.6-ydin monisuoritintuella</ti>
</tr>
<tr test="func:keyval('arch')='AMD64'">
  <ti>gentoo</ti>
  <ti>
    Default kernel with support for K8 CPUS (including NUMA support) and EM64T
    CPUs
  </ti>
</tr>
<tr>
  <ti>gentoo-nofb</ti>
  <ti><c>gentoo</c> ilman framebufferia</ti>
</tr>
<tr>
  <ti>memtest86</ti>
  <ti>RAM-muistin testausohjelma</ti>
</tr>
</table>

<p>
Myös lisäasetuksia voi määritellä. Seuraava luetelma näkyy kun painaa
näppäimiä F2:sta F7:ään valikossa.
</p>

</body>

<body>
 <include href="../hb-install-kernelparams.xml"/>
</body>

<body>

<note>
Asennin tarkastaa no-asetukset ennen do-asetuksia, jotta jäljemmillä voi
tarkentee edellisiä.
</note>

<p>
Käynnistä CD ja valitse ydin sekä asetukset. Esimerkiksi <c>gentoo</c>-ydin
PCMCIA:lla käynnistetään seuraavasti:
</p>

<pre caption="Asennin-CD:n käynnistys">
boot: <i>gentoo dopcmcia</i>
</pre>

<p>
Seuraavaksi näkyy käynnistysruutu ja edistymispalkki. Suomalaisen
näppäimistön voi ottaa käyttöön painamalla Alt-F1:tä ja seuraamalla
ohjeita. Jos näppäimistöä ei valita 10 sekunnissa, järjestelmä käynnistyy
jenkkinäppäimistöllä. Kun käynnistys on valmis, Gnome käynnistyy ja
kirjautuu automaattisesti sisään gentoo-järjestelmään käyttäjänä
gentoo. Muille konsoleille käynnistys kirjautuu roottina eli
pääkäyttäjänä, josta kertoo ”#” komentokehoitteena. Konsolien
välillä voi vaihtaa näppäilyillä Alt-F3, Alt-F4, Alt-F5 ja Alt-F6.
Takaisin graafiseen tilaan pääsee painamalla Alt-F7. X:stä konsoleihin
siirtyessä Altin lisäksi painetaan Ctrl:a. Graafisen ympäristön terminaaleilta
voi käyttää rootin oikeuksia <c>sudo</c>-komennolla. Myös rootiksi
kirjautuminen onnistuu.
</p>

<pre caption="Sudon käyttö">
<comment>(Esimerkkejä)</comment>
<comment>(Group-tiedoston muokkaus)</comment>
# <i>sudo vi /etc/group</i>
<comment>(Rootiksi kirjautuminen)</comment>
# <i>sudo su -</i>
</pre>

</body>
</subsection>
<subsection id="hardware">
<title>Muun laitteiston asetukset</title>
<body>

<p>
LiveCD yrittää käynnistyessään tunnistaa laitteiston ja ladata tarvittavat
ajurit. Enimmäkseen se onnistuu siinä hyvin, mutta joissain rajatapauksissa
automaattinen lataus ei toimi. Jos tämä aiheuttaa ongelmia, pitää ajurit
ladata itse. Tätä varten on toimittava root-käyttäjän oikeuksin.
</p>

<p>
Seuraavassa esimerkissä yritetään ladata ajuri <c>8139too</c>, joka
on eräs verkkokorttiajuri:
</p>

<pre caption="Ajurien lataaminen">
# <i>modprobe 8139too</i>
</pre>

</body>
</subsection>
<subsection id="useraccounts">
<title>Valinnainen: Käyttäjätunnukset</title>
<body>

<p>
Jos asennusympäristöön tarvitsee sallia muiden ihmisten käyttö tai
jos asennusympäristöt ajetaan <c>irssi</c>ä, pitää sitä varten luoda
käyttäjätunnuksia ja muuttaa rootin salasanat.
</p>

<p>
Salasanaa muutetaan <c>passwd</c>-komennolla:
</p>

<pre caption="Rootin salasanan muuttaminen">
$ <i>sudo su -</i>
# <i>passwd</i>
New password: <comment>(Syötä uusi salasana)</comment>
Re-enter password: <comment>(Syötä salasana toistamiseen)</comment>
</pre>

<p>
Käyttäjätunnukseen luodaan ensin tunnus ja sitten muutetaan salasanaa.
Tähän käytetään komentoja <c>useradd</c> ja <c>passwd</c>. Seuraavassa
esimerkissä luodaan pekka.
</p>

<pre caption="Käyttäjätunnuksen luominen">
# <i>useradd -m -G users pekka</i>
# <i>passwd pekka</i>
New password: <comment>(Syötä pekan salasana)</comment>
Re-enter password: <comment>(Syötä pekan salasana toistamiseen)</comment>
</pre>

<p>
Käyttäjätunnusta voi vaihtaa komennolla <c>su</c>.
</p>

<pre caption="Käyttäjätunnuksen vaihtaminen">
# <i>su - pekka</i>
</pre>

<p>
Myös käyttäjän gentoo salasanan voi vaihtaa graafisessa ympäristössä.
Tänä käyttäjänä voi kuitenkin selata Internetiä.
</p>

<pre caption="Gentoon salasanan muuttaminen">
$ <i>passwd</i>
New password: <comment>(Syötä salasana)</comment>
Re-enter password: <comment>(Syötä salasana toistamiseen)</comment>
</pre>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Valinnainen: Ohjeiden lukeminen asennusjärjestelmästä</title>
<body>

<p>
Gentoon käsikirjaa voi lukea myös asennuksen aikana (joko CD:ltä tai
verkosta). Tähän voi käyttää Mozillan tulikettua graafisessa ympäristössä
tai <c>links</c>iä terminaalilta.
</p>

<pre caption="Ohjeiden selaaminen tuliketulla">
# <i>firefox /mnt/cdrom/docs/handbook/html/index.html</i>
</pre>

<p>
<c>Links</c>illä voi katsella tekstiversiota käsikirjasta. Tätä ennen
täytyy luoda käyttäjätunnus (ks. <uri
link="#useraccounts">Valinnainen: Käyttäjätunnukset</uri>).
<c>Alt-F2</c>:lla siirrytään terminaalille ja sitten kirjaudutaan
käyttäjäksi.
</p>

<pre caption="CD:n ohjeiden katselu linksillä">
# <i>links /mnt/cdrom/docs/handbook/html/index.html</i>
</pre>

<p>
Takaisin graafiseen ympäristöön palataan painamalla <c>Alt-F7</c>
</p>

<p>
Gentoon käsikirjaa on tietenkin parempi katsella verkosta, koska se
saattaa olla tuoreempi kuin CD:llä oleva. Sitä voi katsella myös
tuliketulla tai linksillä, mutta vain jos on ensin suorittanut kohdan
<e>Valinnainen: Verkon asetusten teko</e>:
</p>

<pre caption="Verkko-ohjeen katselu tuliketulla">
# <i>firefox http://www.gentoo.org/doc/en/handbook/<keyval id="online-book"/></i>
</pre>

<pre caption="Verkko-ohjeen katselu linksillä">
# <i>links http://www.gentoo.org/doc/en/handbook/<keyval id="online-book"/></i>
</pre>

<p>
Seuraavaksi voi jatkaa joko <uri link="?part=1&amp;chap=3">GTK+-asentimella
based installer</uri> X:ssä tai <uri
link="?part=1&amp;chap=4">Dialog-asentimella</uri> konsolilta.
</p>

</body>
</subsection>
</section>
</sections>



1.1                  xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-gtkfe.xml

file : http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-gtkfe.xml?rev=1.1&view=markup
plain: http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-gtkfe.xml?rev=1.1&content-type=text/plain

Index: hb-install-gtkfe.xml
===================================================================
<?xml version='1.0' encoding='UTF-8'?>
<!DOCTYPE sections SYSTEM "/dtd/book.dtd">
<!-- $Header: /var/cvsroot/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-gtkfe.xml,v 1.1 2008/09/04 02:46:57 flammie Exp $ -->

<!--  The content of this document is licensed under the CC-BY-SA license -->
<!--  See http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.5 -->

<sections>

<version>4.0</version>
<date>2008-04-01</date>

<section>
<title>Johdanto</title>
<subsection>
<title>Aluksi</title>
<body>

<p>
Gentoo Linux Installer eli GLI näyttää latauduttuaan tervetuliaisruudun.
Se johdattaa Gentoon asennukseen. Muista lukea kaikki vaihtoehdot tarkasti.
Jokaisen vaiheen aikana on saatavilla lisäohjeita vasemmasta laidasta
Ohjeiden lukeminen on aina suositeltavaa. Muista, että
asennuksen voi tallentaa missä tahansa vaiheessa ja jatkaa sitä myöhemmin.
</p>


</body>
</subsection>
</section>
<section>
<title>Osiointi</title>
<subsection>
<title>Levyjen valmistelu</title>
<body>

<p>
Gentoon asennusta varten kovalevyjen pitää olla oikein valmisteltu.
<e>Partitioning</e>-näkymässä on luettelo tunnistetuista levyistä.
Siihen on mahdollista syöttää tiedostojärjestelmät, joita osioissa
käytetään. Painamalla <c>Clear partitions</c> -nappia kaikki osiot
levyltä poistuvat, joten sitä kannattaa käyttää varoen. Joidenkin osioiden
kokoja voi myös muuttaa.
</p>

<p>
Valitsemalla <c>Recommended layout</c> asennin luo kolme osiota:
100-megaisen <path>/boot</path>-osion, enintään 512-megaisen
<path>swap</path>in ja lopputilan juuriosiolle.
</p>

<warn>
Kuten aina osioitaessa, kannattaa varmuuskopioida ennen muutosten tekoa, sillä
mahdolliset bugit voivat hävittää dataa. Muutokset, jotka osiointiin tehdään,
kirjoitetaan kovalevylle välittömästi.
</warn>

</body>
</subsection>
</section>
<section>
<title>Aikavyöhyke</title>
<subsection>
<title>Aikavyöhykkeen valinta</title>
<body>

<p>
Valitse kartasta lähin sijaintisi, esimerkiksi Europe/Helsinki.
Myöhemmin pitää myös valita onko
järjestelmän kello UTC- vai paikallisessa ajassa.
</p>

</body>
</subsection>
</section>
<section>
<title>Verkko</title>
<subsection>
<title>Laiteasetukset</title>
<body>

<p>
Tässä kohtaa voi asettaa verkkolaitteita. Asetukset kannattaa lukea läpi
huolella.
</p>

<p>
<e>Hostname/Proxy Information/Other</e>-välilehdällä valitaan laitteen
verkkonimi. On myös mahdollista määritellä välipalvelin ja DNS-asetukset.
</p>

</body>
</subsection>
</section>

<section>
<title>Käyttäjät</title>
<subsection>
<title>Käyttäjien ja ryhmien lisääminen</title>
<body>

<p>
Aluksi pitää asettaa pääkäyttäjälle (<e>root</e>ille) salasana.
</p>

<p>
Tavan käyttäjän luominen on myös tärkeää. Pääkäyttäjänä toimiminen on
riskialtista ja sitä tulisi välttää. Luo käyttäjiä, lisää ne ryhmiinsä ja
aseta niille salasanat. Voit myös asettaa kotihakemistot, kirjautumiskuoret
sekä lisätä kommentteja.
</p>

</body>
</subsection>
</section>

<section>
<title>Lisäpaketit</title>
<subsection>
<title>Valinnainen: Lisäpakettien asennus</title>
<body>

<p>
Live-CD:llä on joitakin valmiiksikäännettyjä paketteja. Niitä asennetaan
ruksimalla ruutuja.</p>

</body>
</subsection>
</section>
<section>
<title>Käynnistyvät palvelut</title>
<subsection>
<body>

<p>
Tässä näkymässä määritellään käynnistyksen yhteydessä suoritettavia
palvelimia. Lue vaihtoehdot kuvauksineen tarkasti ja valitse tarpeelliset.
Esimerkiksi jos olet asentanut <c>xorg-x11</c>:n ja haluat käynnistyksen
avaavan graafisen ympäristön, kannattaa valita xdm luettelosta.
</p>

</body>
</subsection>
</section>

<section>
<title>Muut asetukset</title>
<subsection>
<title>Muut asetukset</title>
<body>

<p>
Täältä voi muokata muita asetuksia, kuten näppäimistöasettelua, graafista
sisäänkirjautumista, tekstinmuokkainoletusta ja laitteistokelloa.
</p>

</body>
</subsection>
</section>


<section>
<title>Lopuksi</title>
<subsection>
<body>

<p>
Asennus on valmis, järjestelmään pääsee uudelleenkäynnistämällä.
</p>

<p>
Seuraavaksi voi pohtia
<uri link="?part=1&amp;chap=5">minne tästä edetään.</uri>
</p>

</body>
</subsection>
</section>
</sections>



1.1                  xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-network.xml

file : http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-network.xml?rev=1.1&view=markup
plain: http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-network.xml?rev=1.1&content-type=text/plain

Index: hb-install-network.xml
===================================================================
<?xml version='1.0' encoding='UTF-8'?>
<!DOCTYPE sections SYSTEM "/dtd/book.dtd">

<!-- The content of this document is licensed under the CC-BY-SA license -->
<!-- See http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.5 -->

<!-- $Header: /var/cvsroot/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-network.xml,v 1.1 2008/09/04 02:46:57 flammie Exp $ -->

<sections>

<version>9.0</version>
<date>2008-04-01</date>

<section>
<title>Tarvitaanko verkkoa?</title>
<subsection>
<title>Missä tapauksessa pärjää ilman?</title>
<body>

<p>
Normaalisti asennus-CD:ltä tai asentimella asennettaessa ei tarvitse 
verkkoyhteyttä. On kuitenkin joitain tapauksia, joissa Internet-yhteys on hyvä 
olla:
</p>

<ul>
  <li>
    stage3-tiedostot, jotka ovat asennus-CD:llä eivät toimi ja täytyy
    noutaa oikeampi stage3-tiedosto verkosta
  </li>
  <li>
    stage3, jonka asennin tekee ei sovi arkkitehtuurille, ja täytyy noutaa
    oikea stage3 verkosta
  </li>
  <li>
    täytyy asentaa erityisiä verkkosovelluksia, joita ilman ei pääse nettiin,
    eikä asennus-CD:llä ei ole sopivia lähteitä (siten, että Internetiin
    kuitenkin pääsee asennus-CD:n avulla)
  </li>
  <li>
    tarvitaan etäavustusta asennuksen aikana (joki SSH:n läpi tai irkitse).
  </li>
</ul>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Tarvitseeko verkkoyhteyttä?</title>
<body>

<p>
Stage3:n sopivuuden omalle laitteistolle voi tarkastaa katselemalla
hakemistosta <path>/mnt/cdrom/stages/</path> josko siellä olisi sopivaa
tiedostoa. Jollei, voi yrittää lähintä yhteensopivaa arkkitehtuuria.
</p>

<p>
Toisaalta jollei optimoitua stage3:a löydy, ja halutaan kuitenkin asentaa
sellainen, pitää sekin hakea verkosta asennuksessa.
</p>

<p>
Siis, jollet tarvitse verkkoyhteyttä, sivuuta loppuosa tästä kappaleesta ja
mene <uri link="?part=1&amp;chap=4">valmistelemaan kovalevyjäsi</uri>.  Muutoin
jatka verkkoasetustan kanssa alla.
</p>

</body>
</subsection>
</section>
<section>
<title>Automaattinen verkontunnistus</title>
<subsection>
<title>Jospa se toimisi itsestään?</title>
<body>

<p>
Jos järjestelmäsi on kytketty Ethernetillä verkkoon, jossa on DHCP-palvelin,
verkkoasetuksesi on todennäköisesti jo tunnistettu valmiiksi. Tässä tapauksessa
pystyt jo hyödyntämään asennus-CD:n verkkoa käyttäviä ohjelmia kuten
<c>ssh</c>:ta, <c>scp</c>:tä, <c>ping</c>iä, <c>irssi</c>ä, <c>wget</c>iä ja
<c>links</c>iä, sekä monia muitakin.
</p>

<p>
Jos verkkoasetukset ovat valmiina, <c>/sbin/ifconfig</c>-komennon
pitäisi kertoa käytössä olevista verkkorajapinnoista kuten lo:sta ja
eth0:sta:
</p>

<pre caption="/sbin/ifconfig toimivassa ympäristössä">
# <i>/sbin/ifconfig</i>
<comment>(...)</comment>
eth0      Link encap:Ethernet  HWaddr 00:50:BA:8F:61:7A
          inet addr:192.168.0.2  Bcast:192.168.0.255  Mask:255.255.255.0
          inet6 addr: fe80::50:ba8f:617a/10 Scope:Link
          UP BROADCAST RUNNING MULTICAST  MTU:1500  Metric:1
          RX packets:1498792 errors:0 dropped:0 overruns:0 frame:0
          TX packets:1284980 errors:0 dropped:0 overruns:0 carrier:0
          collisions:1984 txqueuelen:100
          RX bytes:485691215 (463.1 Mb)  TX bytes:123951388 (118.2 Mb)
          Interrupt:11 Base address:0xe800
</pre>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Valinnainen: Välipalvelimien asetukset</title>
<body>

<p>
Jos yhteys Internetiin kulkee välipalvelimitse, pitää sen asetukset määritellä
asennuksen aikana. Asetusten teko on helppo, pitää vain asettaa muuttuja, joka
määrittelee välipalvelinten asetukset.
</p>

<p>
Useimmissa tapauksissa riittää asettaa palvelimen verkko-osoite muuttujaan.
Esimerkiksi välipalvelin nimeltä <c>proxy.example.org</c> portissa 8080
asetettaisiin seuraavasti:
</p>

<pre caption="Välipalvelinten asetukset">
<comment>(välipalvelin HTTP-liikenteelle)</comment>
# <i>export http_proxy="http://proxy.gentoo.org:8080"</i>
<comment>(välipalvelin FTP-liikenteelle)</comment>
# <i>export ftp_proxy="ftp://proxy.gentoo.org:8080"</i>
<comment>(välipalvelin RSYNC-liikenteelle)</comment>
# <i>export RSYNC_PROXY="proxy.gentoo.org:8080"</i>
</pre>

<p>
Jos välipalvelin vaatii käyttäjätunnuksen ja salasanan, ne annetaan
seuraavasti:
</p>

<pre caption="Käyttäjätunnus ja salasana välipalvelimen asetuksissa">
http://<i>käyttäjä</i>:<i>salakala</i>@proxy.example.org:8080
</pre>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Verkkoyhteyden testaaminen</title>
<body>

<p>
Kannattanee aloittaa pingaamalla palveluntarjoajan nimipalvelinta (osoitteen
löydät tiedostosta <path>/etc/resolv.conf</path>) ja sitten jotain satunnaista
veppisivustoa. Tällä varmistetaan että verkkopaketit pääsevät Internetiin ja
DNS-palvelin toimii moitteettomasti.
</p>

<pre caption="Tarkempaa verkon testausta">
# <i>ping -c 3 www.gentoo.org</i>
</pre>

<p>
Jos verkkoyhteytesi toimii, voit ohittaa loput tästä kappaleesta ja
jatkaa matkaasi <uri link="?part=1&amp;chap=4">kovalevyjen valmisteluun</uri>.
Jollei toimi, niin ei voi mitään; pitänee jatkaa säätämistä :)
</p>

</body>
</subsection>
</section>
<section>
<title>Verkon automaattiasetukset</title>
<subsection>
<body>

<p>
Jollei verkkoyhteytesi toimi suoraan käynnistyksestä, jotkin asennusvälineet
sisältävät
<c>net-setup</c>-komennon (tavallisille ja langattomille verkkoyhteyksille),
<c>pppoe-setup</c>-komennon (ADSL-korteille) tai
<c>pptp</c>-toiminnon (PPTP-käyttäjille, vain x86-järjestelmissä).
</p>

<p>
Jos asennusvälineelläsi ei ole näitä työkaluja, eikä verkkosi vieläkään
toimi, jatka <uri link="#doc_chap3">Verkkoasetusten käsisäädöllä</uri>.
</p>

<ul>
  <li>
    Jos käytät tavallista ethernet-verkkoa, suuntaa kohti <uri
    link="#net-setup">Oletusta: net-setupin käyttöä</uri>.
  </li>
  <li>
    Jos taas käytät ADSL:ää, suuntaa kohti <uri link="#ppp">Vaihtoehtoa:
    PPP:n asettamista</uri>.
  </li>
  <li>
    PPTP-käyttäjät taas jatkavat kohdasta <uri link="#pptp">Vaihtoehto:
    PPTP:n käyttäminen</uri>.
  </li>
</ul>

</body>
</subsection>
<subsection id="net-setup">
<title>Oletus: net-setupin käyttö</title>
<body>

<p>
Yksinkertaisin tapa asentaa verkkoyhteys,
joka ei lähtenyt suoraan käynnistyksestä
toimimaan, on käyttää <c>net-setup</c>-komentoa:
</p>

<pre caption="Net-setupin ajaminen">
# <i>net-setup eth0</i>
</pre>

<p>
<c>net-setup</c> kysyy seuraavaksi kysymyksiä verkkoympäristöstäsi. Vastattuasi
kaikkiin kysymyksiin sinulla pitäisi olla toimiva verkkoyhteys. Testaa yhteyden
toimintaa aiemmin kuvatulla tavalla. Jos testit toimivat, onneksi olkoon!
Olet valmis asentamaan Gentoon ja voit ohittaa loput kappaleesta jatkaen <uri
link="?part=1&amp;chap=4">Kovalevyjen valmisteluun</uri>.
</p>

<p>
Jos verkkoyhteytesi ei vieläkään toimi, jatka <uri
link="#doc_chap3">Verkkoasetusten
käsisäätöön</uri>.
</p>


</body>
</subsection>
<subsection id="ppp">
<title>Vaihtoehto: PPP:n säätäminen</title>
<body>

<p>
Jos internetyhteytesi käyttää PPPoE:tä, asennus-CD:illä (kaikilla niistä) on
asioiden helpottamiseksi toiminto <c>ppp</c>. Komennolla <c>pppoe-setup</c>
pystyt asettamaan yhteytesi. Adsl-setup kysyy sinulta ethernet-laitetiedostoa,
joka on kiinni adsl-modeemissasi, sen käyttäjätunnusta ja salasanaa,
DNS-palvelinten IP-osoitteita ja palomuuriasetuksia.
</p>

<pre caption="Ppp:n käyttö">
# <i>pppoe-setup</i>
# <i>pppoe-start</i>
</pre>

<p>
Jos jokin menee pieleen, tarkista käyttämäsi käyttäjätunnus ja salasana
tiedostosta  <path>/etc/ppp/pap-secrets</path> tai
<path>/etc/ppp/chap-secrets</path>, ja varmista että käyttämäsi ethernet-laite
on oikea. Jos ethernet-laitetiedostoa ei ole, sinun tulee ladata
sen tarvitsemat moduulit. Tähän ohjeet löydät
<uri link="#doc_chap3">Verkkoasetusten käsisäädöstä</uri>.
</p>

<p>
Jos kaikki toimii nyt, jatka kohti
 <uri link="?part=1&amp;chap=4">Kovalevyjen valmistelua</uri>.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection id="pptp">
<title>Vaihtoehto: PPTP:n käyttö</title>
<body>

<note>
PPTP on vain x86-alustoille.
</note>

<p>
Jos tarvitset PPTP-tuen, voit käyttää asennus-CD:iltä löytyvää
<c>pptpclient</c>iä.  Ensin täytyy kuitenkin tarkistaa asetukset. Muokkaa
tiedosto <path>/etc/ppp/pap-secrets</path> tai
<path>/etc/ppp/chap-secrets</path> sellaiseen muotoon että siinä on oikea
käyttäjätunnus ja salasana:
</p>

<pre caption="/etc/ppp/chap-secretsin muokkaus">
# <i>nano -w /etc/ppp/chap-secrets</i>
</pre>

<p>
Tarvittaessa muokkaa tiedostoa <path>/etc/ppp/options.pptp</path>:
</p>

<pre caption="/etc/ppp/options.pptp:n muokkaus">
# <i>nano -w /etc/ppp/options.pptp</i>
</pre>

<p>
Sen jälkeen suorita komento <c>pptp</c> (niillä komennoilla, jotka eivät
sisältyneet tiedostoon <path>options.pptp</path>) palvelimelle yhdistämiseksi:
</p>

<pre caption="Dial-in-palvelimeen yhdistäminen">
# <i>pptp &lt;palvelimen ip&gt;</i>
</pre>

<p>
Seuraavaksi jatka <uri link="?part=1&amp;chap=4">Kovalevyjä valmistellen</uri>.
</p>

</body>
</subsection>
</section>
<section>
<title>Verkkoasetusten käsisäätö</title>
<subsection>
<title>Sopivien moduulien lataaminen</title>
<body>

<p>
Käynnistyessään asennus-CD yrittää tunnistaa kaiken laitteistosi ja ladata
sopivat ydinmoduulit (ajurit) niitä varten. Valtaosassa tapauksia se onnistunee
hyvin, mutta toisinaan se saattaa jättää lataamatta tarvittuja ydinmoduuleja.
</p>

<p>
<c>Net-setup</c>in tai <c>pppoe-setup</c>in epäonnistuminen johtui
todennäköisesti siitä, ettei verkkokorttiasi löydetty. Näin voi käydä jollei
sopivaa ydinmoduulia ole ladattu.
</p>

<p>
Nähdäksesi mitä verkkokortin ajureita ydinmoduuleissa on, käytä
<c>ls</c>:ää:
</p>

<pre caption="Moduulien etsiminen">
# <i>ls /lib/modules/`uname -r`/kernel/drivers/net</i>
</pre>

<p>
Jos näet sopivan ajurin verkkokortillesi, käytä <c>modprobe</c>a sen
lataamiseen:
</p>

<pre caption="Ydinmoduulin lataaminen modprobella">
<comment>(Esimerkkinä käytämme pcnet32-moduulia)</comment>
# <i>modprobe pcnet32</i>
</pre>

<p>
Tarkastaaksesi onko verkkokortti nyt toiminnassa, käytä <c>ifconfig</c>ia.
Toimiva verkkokortti näkyy tulosteessa jokseenkin tällaisena:
</p>

<pre caption="Onnistunut verkkokortin saatavuuden testaus">
# <i>ifconfig eth0</i>
eth0      Link encap:Ethernet  HWaddr FE:FD:00:00:00:00
          BROADCAST NOARP MULTICAST  MTU:1500  Metric:1
          RX packets:0 errors:0 dropped:0 overruns:0 frame:0
          TX packets:0 errors:0 dropped:0 overruns:0 carrier:0
          collisions:0 txqueuelen:0
          RX bytes:0 (0.0 b)  TX bytes:0 (0.0 b)
</pre>

<p>
Jos törmäät seuraavaan virheilmoitukseen, verkkokorttia ei löydetty:
</p>

<pre caption="Epäonnistunut verkkokortin saatavuuden testaus">
# <i>ifconfig eth0</i>
eth0: error fetching interface information: Device not found
</pre>

<p>
Jos järjestelmässäsi on useampia verkkokortteja, ne nimetään eth0:ksi, eth1:ksi
ja niin edelleen. Varmista tällöin että käsittelet sitä verkkokorttia jota
on tarkoituskin; dokumentoinnin esimerkeissä käytämme kuitenkin säännöllisesti
nimeä eth0.
</p>

<p>
Jos verkkokortti on nyt onnistuneesti löydetty, voit koettaa uudelleen
<c>net-setup</c>ia tai <c>pppoe-setup</c>ia (jonka pitäisi nyt toimia).
Tehokäyttäjille selvitämme kuitenkin verkkokortin käsin asentamisenloppuun
asti.
</p>

<p>
Etene johonkin seuraavista osioista asentaaksesi verkkosi:
</p>

<ul>
  <li><uri link="#install-dhcp">DHCP:n käyttö</uri> IP-osoitteen automaattiseen
  hakemiseen</li>
  <li>
    <uri link="#wireless">langattoman yhteyden asettaminen</uri> niille, joilla
    on langaton verkkokortti
  </li>
  <li>
    <uri link="#network_term">verkkoterminologian ymmärtäminen</uri> selvittää,
    mitä sinun tulee tietää verkoista
  </li>
  <li>
    <uri link="#ifconfig_route">ifconfigin ja routen käyttö</uri> selvittää,
    kuinka asennat verkkoyhteytesi käsin.
  </li>
</ul>

</body>
</subsection>
<subsection id="install-dhcp">
<title>DHCP:n käyttö</title>
<body>

<p>
DHCP:llä (Dynamic Host Configuration Protocol) pystyt automaattisesti
selvittämään verkkosi asetustiedot (IP-osoitteen, verkon peitteen,
broadcast-osoitteen, gatewayn, nimipalvelimet jne.).  Tämä toimii vain, jos
lähiverkossasi on DHCP-palvelin (tai palveluntarjoajallasi on DHCP-palvelu).
<c>dhcpcd</c>-komennolla palautat tämän tiedon automaattisesti:
</p>

<pre caption="Dhcpcd:n käyttö">
# <i>dhcpcd eth0</i>
<comment>Jotkin verkkojen ylläpitäjät vaativat</comment>
<comment>DHCP-palvelimen tarjoaman palvelin- ja verkonimen käyttöä.</comment>
<comment>Tässä tapauksessa komento on:</comment>
# <i>dhcpcd -HD eth0</i>
</pre>

<p>
Jos verkko nyt toimii (koeta pingittää jotain Internet-palvelinta, kuten <uri
link="http://www.google.fi">Googlea</uri>), niin voit jatkaa asennusta
kappaleesta <uri
link="?part=1&amp;chap=4">Kovalevyjen valmistelu</uri>.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection id="wireless">
<title>Langattoman verkon asetus</title>
<body>

<note>
<c>Iwconfig</c>-komentoa löytyy vain x86-, amd64- ja ppc-asennus-CD:iltä.
Muissa tapauksissa voit kuitenkin saada laajennukset toimimaan <uri
link="ftp://ftp.linux-wlan.org/pub/linux-wlan-ng/README">
linux-wlan-ng-projektin ohjeilla</uri>.
</note>

<p>
Langattoman (802.11) verkkokortin käyttäjän saattaa olla tarpeellista tarkistaa
langattoman asetukset ennen jatkamista. Komennolla <c>iwconfig</c> saat
näkyviin nykyiset asetuksesi. Lopputulos voi näyttää vaikka tältä:
</p>

<pre caption="Langattoman asetuksien näyttäminen">
# <i>iwconfig eth0</i>
eth0      IEEE 802.11-DS  ESSID:"GentooNode"
          Mode:Managed  Frequency:2.442GHz  Access Point: 00:09:5B:11:CC:F2
          Bit Rate:11Mb/s   Tx-Power=20 dBm   Sensitivity=0/65535
          Retry limit:16   RTS thr:off   Fragment thr:off
          Power Management:off
          Link Quality:25/10  Signal level:-51 dBm  Noise level:-102 dBm
          Rx invalid nwid:5901 Rx invalid crypt:0 Rx invalid frag:0 Tx
          excessive retries:237 Invalid misc:350282 Missed beacon:84
</pre>

<note>
Joidenkin langattomien verkkokorttien laitenimi saattaa olla vaikkapa
<c>wlan0</c> tai <c>ra0</c>, eikä suinkaan <c>eth0</c>. Komento <c>iwconfig</c>
paljastaa oikean laitenimen.
</note>

<p>
Useimpien käyttäjien tarvinnee tarkastella vain kahta asetusta, ESSID:tä (eli
langattoman verkon nimeä) tai WEP-avainta. Jos ESSID ja Access Point -osoite
ovat jo oikein etkä käytä WEP:iä, on langattomasi jo toimintakunnossa.
ESSID:n muuttaminen tai WEP-avaimen lisääminen hoituu seuraavilla komennoilla:
</p>

<pre caption="ESSID:n muuttaminen ja WEP-avaimen lisäys">
<comment>(Näin asetat ESSID:n GentooNoodiksi)</comment>
# <i>iwconfig eth0 essid GentooNoodi</i>

<comment>(Näin asetat WEP-avaimen)</comment>
# <i>iwconfig eth0 key 1234123412341234abcd</i>

<comment>(Näin asetat ASCII-avaimen, s:-etuliite on pakollinen)</comment>
# <i>iwconfig eth0 key s:jokin-salasana</i>
</pre>

<p>
Komennolla <c>iwconfig</c> voi varmistaa langattomien asetusten
toiminnallisuuden. Kun olet saanut langattoman yhteyden toimimaan, voit seurata
seuraavan kappaleen (<uri
link="#network_term">Verkkoterminologian ymmärtäminen</uri>) ohjeita
saadaksesi sen käyttökuntoon tai käyttää komentoa
<c>net-setup</c> kuten aiempana kuvattiin.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection id="network_term">
<title>Verkkoterminologian ymmärtäminen</title>
<body>

<note>
Jos tunnet IP-osoitteen, broadcastin, verkon peitteen ja nimipalvelimet, voit
ohittaa tämän osion ja jatkaa <uri
link="#ifconfig_route">ifconfigilla ja routella</uri>.
</note>

<p>
Kaiken edellä mainitun epäonnistuttua ei ole muuta mahdollisuutta kuin
asettaa verkko käsin, mutta pelko pois! Se ei ole ollenkaan vaikeaa. Aiomme
tosin selvittää perustietoutta verkoista, mikä auttaa asetusten tekemisessä.
Luettuasi tämän toivottavasti tiedät mikä on <e>gateway</e>, mitä
<e>verkon peitteellä</e> tehdään, miksi <e>broadcast</e>-osoite on olemassa ja
mihin <e>nimipalvelimia</e> käytetään.
</p>

<p>
Verkkopalvelimet tunnistetaan <e>IP-osoitteiden</e> (Internet Protocol)
perusteella. Tällaisen esitystapa on yleensä neljä lukua väliltä 0 - 255.
Käytännössä osoite kuitenkin koostuu vain 32 bitistä (nollista ja ykkösistä).
Tässä eräs esimerkki:
</p>

<pre caption="IP-osoitteen esimerkki">
IP-osoite (desimaaleina):   192.168.0.2
IP-osoite (bitteinä):       11000000 10101000 00000000 00000010
                            -------- -------- -------- --------
                                 192      168       0        2
</pre>

<p>
Kaikissa tavoitettavissa verkoissa jokaisen laitteen IP-osoite on
ainutlaatuinen (ts. jokaiseen koneeseen, johon voi saada Internetissä yhteyden
liittyy ainutlaatuinen IP-osoite). Paikallisverkon koneiden ja ulkoverkon
koneiden erottamiseksi IP-osoitteessa on kaksi osaa: verkon osa ja isännän osa.
</p>

<p>
Erotuksen merkinnässä käytetään <e>verkon peitettä</e>: joukko ykkösiä,
jota seuraa joukko nollia. Se osa osoitteesta, jonka voi yhdistää ykkösiin
kuuluu verkko-osaan. Toinen osa on isännän. Kuten tavallista, verkon
peitteen voi esittää IP-osoitteena.
</p>

<pre caption="Esimerkki verkon ja laitteen erottelusta">
IP-osoite:         192      168      0         2
                 11000000 10101000 00000000 00000010
Verkon peite:    11111111 11111111 11111111 00000000
                   255      255     255        0
                 +--------------------------+--------+
                         Verkko              Isäntä
</pre>

<p>
Eli tässä tapauksessa 192.168.0.14 olisi vielä samassa verkossa, mutta
192.168.1.2 ei olisi.
</p>

<p>
<e>broadcast</e> on IP-osoite, jossa verkko-osa on sama kuin isännällä, mutta
laiteosa onkin pelkkiä ykkösiä. Verkon jokainen laite tarkkailee tätä
osoitetta, ja se on tosiaan tarkoitettu tiedon kuuluttamiseen.
</p>

<pre caption="Broadcast-osoite">
IP-osoite:     192      168      0         2
            11000000 10101000 00000000 00000010
Broadcast:  11000000 10101000 00000000 11111111
               192      168      0        255
           +--------------------------+--------+
                     Verkko             Isäntä
</pre>

<p>
Pystyäksesi surfaamaan verkossa, sinun täytyy tietää, mikä laite
jakaa Internet-yhteyksiä. Tätä laitetta kutsutaan <e>gatewayksi</e>.
Koska gateway on tavallinen isäntä, on sillä myös IP-osoite, esimerkiksi
192.168.0.1.
</p>

<p>
Aiempana huomasimme, että jokaisella laitteella on IP-osoitteensa. Käyttääksesi
nimiä (IP-osoitteiden asemesta) on paikannettava palvelu, joka osaa muuntaa
nimet (tyyppiä <e>dev.gentoo.org</e>) IP-osoitteiksi (kuten <e>64.5.62.82</e>).
Tällaista toimintoa kutsutaan nimipalveluksi. <e>Nimipalvelimien osoitteet</e>
Täytyy kirjoittaa <path>/etc/resolv.conf</path>-tiedostoon.
</p>

<p>
Joskus gatewayän sisältyy myös nimipalvelimen
toiminnallisuus, muissa tapauksissa sinun on käytettävä palveluntarjoajasi
antamia nimipalvelimia.
</p>

<p>
Siis, seuraavat asiat pitää olla tiedossa ennen jatkamista:
</p>

<table>
<tr>
  <th>Verkkokäsite</th>
  <th>Esimerkki</th>
</tr>
<tr>
  <ti>Ip-osoitteesi</ti>
  <ti>192.168.0.2</ti>
</tr>
<tr>
  <ti>Verkon peite</ti>
  <ti>255.255.255.0</ti>
</tr>
<tr>
  <ti>Broadcast</ti>
  <ti>192.168.0.255</ti>
</tr>
<tr>
  <ti>Gateway</ti>
  <ti>192.168.0.1</ti>
</tr>
<tr>
  <ti>Nimipalvelimia</ti>
  <ti>195.130.130.5, 195.130.130.133</ti>
</tr>
</table>

</body>
</subsection>
<subsection id="ifconfig_route">
<title>Ifconfigin ja routen käyttö</title>
<body>

<p>
Verkon asetusten tekemisessä on kolme kohtaa. Ensin täytyy asettaa oma
IP-osoite komennolla <c>ifconfig</c>. Sitten käskyllä <c>route</c> määritetään
gateway. Työ viimeistellään asettamalla nimipalvelimien IP-osoitteet
tiedostoon <path>/etc/resolv.conf</path>.
</p>

<p>
IP-osoitteen asennuksessa tarvitaan itse osoitteen lisäksi myös
broadcast-osoitetta ja verkon peitetettä. Korvaa seuraavissa komennoissa
<c>${IP_ADDR}</c> IP-osoitteellasi, <c>${BROADCAST}</c> broadcast-osoitteella
ja <c>${NETMASK}</c> verkon peitteellä:
</p>

<pre caption="Ifconfigin käyttö">
# <i>ifconfig eth0 ${IP_ADDR} broadcast ${BROADCAST} netmask ${NETMASK} up</i>
</pre>

<p>
Reitityksen asettamisessa käytetään <c>route</c>-komentoa. <c>${GATEWAY}</c>
korvataan gatewayn IP-osoitteella:
</p>

<pre caption="Routen käyttö">
# <i>route add default gw ${GATEWAY}</i>
</pre>

<p>
Sitten avaat tiedoston <path>/etc/resolv.conf</path>
suosikkieditorillasi (esimerkissä käytämme <c>nano</c>a):
</p>

<pre caption="/etc/resolv.confin luonti">
# <i>nano -w /etc/resolv.conf</i>
</pre>

<p>
Syötä nyt nimipalvelimia tiedostoon seuraavan mallin mukaisesti. Muista
tietenkin korvata <c>${NAMESERVER1}</c> ja <c>${NAMESERVER2}</c> sopivilla
nimipalvelinten osoitteilla:
</p>

<pre caption="/etc/resolv.conf malli">
nameserver ${NAMESERVER1}
nameserver ${NAMESERVER2}
</pre>

<p>
Siinäpä se nyt sitten olisi. Nyt voit testata verkkoa pingaamalla jotain
Internet-palvelinta (kuten
<uri link="http://www.google.com">Googlea</uri>).
Jos tämä toimii, onneksi olkoon! Olet nyt valmis asentamaan Gentoon.
Jatka matkaasi <uri
link="?part=1&amp;chap=4">Kovalevyjen valmistamiseen</uri>.
</p>

</body>
</subsection>
</section>
</sections>



1.1                  xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-next.xml

file : http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-next.xml?rev=1.1&view=markup
plain: http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-next.xml?rev=1.1&content-type=text/plain

Index: hb-install-next.xml
===================================================================
<?xml version='1.0' encoding='UTF-8'?>
<!DOCTYPE sections SYSTEM "/dtd/book.dtd">

<!-- The content of this document is licensed under the CC-BY-SA license -->
<!-- See http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.5 -->

<!-- $Header: /var/cvsroot/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-next.xml,v 1.1 2008/09/04 02:46:57 flammie Exp $ -->

<sections>

<version>9.0</version>
<date>2008-04-01</date>

<section>
<title>Dokumentointi</title>
<subsection>
<body>

<p>
Nyt käytössäsi on täysin toiminnallinen Gentoo. Mutta mitä seuraavaksi?
Mitä vaihtoehtoja on tarjolla? Mihin kannattaa tutustua ensimmäisenä? Gentoo
tarjoaa käyttäjilleen
mahdollisuuksia ja siten paljon dokumentoituja (ja vähemmän dokumentoituja)
ominaisuuksia.
</p>

<p>
Kannattaa ehdottomasti vilkaista Gentoo-käsikirjan seuraavaa osaa
<uri link="?part=2">Gentoon käyttäminen</uri>. Siinä selitetään
kuinka ohjelmisto pidetään ajan tasalla, kuinka lisäohjelmisto asennetaan,
mitä USE-asetukset ovat, kuinka Gentoon Init toimii, jne.
</p>

<p>
Jos olet kiinnostunut järjestelmän optimoimisesta työpöytäkäyttöön tai haluat
asentaa täysimittaisen työpöytäaseman, lue lisää
<uri link="/doc/fi/index.xml?catid=desktop">työpöytäoppaistamme</uri>.
</p>

<p>
Tietoturvasta kiinnostuneiden kannattanee vilkaista laajahkoa
<uri link="/doc/fi/security/">Gentoon tietoturvakäsikirjaa</uri>.
</p>

<p>
Täysi listaus ohjeista löytyy <uri
link="/doc/fi/index.xml">ohje-sivulta</uri>.
</p>

</body>
</subsection>
</section>
<section>
<title>Gentoo verkossa</title>
<body>

<p>
<uri
link="http://forums.gentoo.org">Gentoon foorumeilla</uri> on myös
<uri link="http://forums.gentoo.org/viewforum.php?f=47">suomenkielinen
osio</uri>. <uri link="/main/en/irc.xml">Gentoon irkkikanavat</uri>.
</p>

<p>
Käytettävissä on myös useita kaikille avoimia <uri
link="/main/en/lists.xml">postituslistoja</uri>. Liittymisohjeet löytyvät
sivulta.
</p>

</body>
</section>
<section>
<title>Muutoksia sitten 2008.0:n</title>
<subsection>
<title>Muutoksia?</title>
<body>

<p>
Gentoo on nopeasti kehittyvä distro. Seuraavassa muutoksia, joita Gentoossa
on tapahtunut sen jälkeen kun 2008.0 julkaistiin. Tässä vain ne, jotka
vaikuttavat kaikkiin asennuksiin, ei yksittäisten pakettien sisäisiä muutoksia.
</p>

<p>
Ei muutoksia.
</p>

</body>
</subsection>
</section>
</sections>



1.1                  xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-stage.xml

file : http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-stage.xml?rev=1.1&view=markup
plain: http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-stage.xml?rev=1.1&content-type=text/plain

Index: hb-install-stage.xml
===================================================================
<?xml version='1.0' encoding='UTF-8'?>
<!DOCTYPE sections SYSTEM "/dtd/book.dtd">

<!-- The content of this document is licensed under the CC-BY-SA license -->
<!-- See http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.5 -->

<!-- $Header: /var/cvsroot/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-stage.xml,v 1.1 2008/09/04 02:46:57 flammie Exp $ -->

<sections>

<version>9.4</version>
<date>2008-07-08</date>

<section>
<title>Stage-tarpaketin asennus</title>
<subsection>
<title>Päiväyksen asettaminen</title>
<body>

<p>
Ennen kuin jatketaan koneen päiväys pitää tarkistaa. Väärää näyttävä kello
voi johtaa outoihin ongelmiin!
</p>

<p>
Ajan tarkastamiseen käytetään komentoa <c>date</c>:
</p>

<pre caption="Päiväyksen tarkastaminen">
# <i>date</i>
ma marraskuun 11. 03:43:18 EET 2004
</pre>

<p>
Jos aika on väärä, sen voi päivittää syntaksia <c>date MMDDhhmmYYYY</c>
vastaavalla komennolla (missä
<b>M</b> on kuukaudet,
<b>D</b> on päivät,
<b>h</b> on tunnit,
<b>m</b> on minuutit ja
<b>Y</b> on vuosi).
Tässä vaiheessa käytetään UTC-aikaa, vyöhykkeen voi vaihtaa myöhemmin.
Jos vaikkapa asetettaisiin päiväykseksi 24. marraskuuta 2004, kello 18:21:
</p>

<pre caption="Päiväyksen asettaminen">
# <i>date 112416212004</i>
</pre>

</body>
</subsection>
</section>
<section id="available">
<title>Oletus: asennus-CD:n Stagen käyttö</title>
<subsection>
<title>Stage-paketin purkaminen</title>
<body>

<p>
Staget sijaitsevat CD:llä hakemistossa <path>/mnt/cdrom/stages</path>.
Komento <c>ls</c> listaa olemassaolevat paketit:
</p>

<pre caption="Stagejen listaaminen">
# <i>ls /mnt/cdrom/stages</i>
</pre>

<p>
Jos tämä aiheuttaa virheilmoituksen niin CD kannattaa liittää ensin:
</p>

<pre caption="CD:n liittäminen">
# <i>ls /mnt/cdrom/stages</i>
ls: /mnt/cdrom/stages: Tiedostoa tai hakemistoa ei ole
# <i>mount /dev/cdroms/cdrom0 /mnt/cdrom</i>
# <i>ls /mnt/cdrom/stages</i>
</pre>

<p>
Siirry nyt Gentoon liitoshakemistoon (todennäköisesti
<path>/mnt/gentoo</path>):
</p>

<pre caption="Siirtyminen hakemistoon /mnt/gentoo">
# <i>cd /mnt/gentoo</i>
</pre>

<p>
Seuraavaksi puretaan valittu stage-tarpaketti. Työhön käytetään GNUn
<c>tar</c>-työkalua. Muista käyttää samoja asetuksia (<c>xvjpf</c>)!
<c>X</c> <e>purkaa</e> (engl. extract) tiedostoja arkistosta,
<c>v</c> <e>listaa monisanaisesti</e> (engl. verbose) käsitellyt tiedostot (no,
ehkei tämä ole täysin välttämätön),
<c>j</c> <e>suodattaa paketin bzip2:lla</e>,
<c>p</c> <e>säilyttää (engl. preserve) käyttöoikeudet</e> ja
<c>f</c> lukee syötteen tiedostosta (engl. file) vakiosyötevirran
asemesta.
Kuitenkin v on valinnainen, eikä edes toimi kaikkialla.
Esimerkissä puretaan stage-tarpaketti
<path><keyval id="stage3"/></path>.
Muista korvata nimi omalla paketillasi.
</p>

<pre caption="Stage-tarpaketin purku">
# <i>tar xvjpf /mnt/cdrom/stages/<keyval id="stage3"/></i>
</pre>

<p>
Nyt kun stage on asennettu voidaan jatkaa <uri
link="#installing_portage">asentamalla Portage</uri>.
</p>

</body>
</subsection>
</section>
<section id="installing_portage">
<title>Portagen asennus</title>
<subsection>
<title>Portagen purkaminen</title>
<body>

<p>
Seuraavaksi pitää asentaa Portagen otos, kokoelma tiedostoja, jotka kertovat
Portagelle mitä voi asentaa, mitä profiileita käyttää jne.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection id="installing_from_InstallCD">
<title>Otoksen asennus asennus-CD:ltä</title>
<body>

<p>
Otokset löytyvät hakemistosta <path>/mnt/cdrom/snapshots/</path>:
</p>

<pre caption="/mnt/cdrom/snapshots-hakemistolistauksen katselu">
# <i>ls /mnt/cdrom/snapshots</i>
</pre>

<p>
Varmista että käytät purkaessasi oikeita <c>tar</c>in valitsimia. Tällä kertaa
pitää myös antaa valitsin <c>-C</c> (suuraakkonen C). Seuraavassa esimerkissä
käytetään tiedostonimeä <path>portage-&lt;päivä&gt;.tar.bz2</path>, korvaa
tämä asennus-CD:n versiolla.
</p>

<pre caption="Portagen otoksen purkaminen">
# <i>tar xvjf /mnt/cdrom/snapshots/portage-&lt;päivä&gt;.tar.bz2 -C /mnt/gentoo/usr</i>
</pre>

</body>
</subsection>
<subsection id="copysources">
<title>Kopioi lähdekoodit mukaan</title>
<body>

<p>
Myös lähdekoodit pitää kopioida Universal asennus-CD:ltä.
</p>

<pre caption="Lähdekoodin kopiointi">
# <i>mkdir /mnt/gentoo/usr/portage/distfiles</i>
# <i>cp /mnt/cdrom/distfiles/* /mnt/gentoo/usr/portage/distfiles/</i>
</pre>

</body>
</subsection>
</section>

<section id="compile_options">
<title>Käännösasetusten tekeminen</title>
<subsection>
<title>Johdanto</title>
<body>

<p>
Gentoo-järjestelmän voi optimoida muutamalla Portagen käytökseen vaikuttavalla
muuttujalla. Portage huomioi ympäristömuuttujat (joita asetetaan komennolla
<c>export</c>), mutta ne ovat väliaikaisia. Pysyvät asetukset tehdään
Portagen asetustiedostoon <path>/etc/make.conf</path>, jota muokataan
seuraavaksi.
</p>

<note>
Kommentoitu listaus kaikista mahdollisista muuttujista löytyy tiedostosta
<path>/mnt/gentoo/etc/make.conf.example</path>. Gentoon asentamiseksi et
tarvitse kuin alta löytyviä muuttujia.
</note>

<p>
Käytä suosikkimuokkaintasi (oppaassa <c>nano</c>) optimointiasetusten
muuttamiseksi.
</p>

<pre caption="/etc/make.conf-tiedoston avaus">
# <i>nano -w /mnt/gentoo/etc/make.conf</i>
</pre>

<p>
Huomannet, että <path>make.conf.example</path> on järjestetty hyvin
yleisellä tavalla: kommentit alkavat merkillä # ja muut rivit
määrittävät muuttujia syntaksilla <c>MUUTTUJA="sisältö"</c>. Alla muutamia
käytetyistä muuttujista
</p>

<warn>
Jos asennat stage3:lta ja GRP-asennuksella, älä muokkaa USE-muuttujaa.
USE-asetuksia voidaan vaihtaa asennuksen jälkeen, mutta jos sitä muokataan
varhemmassa vaiheessa vuorimaahiset murskaavat järjestelmäsi!
</warn>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>CHOST</title>
<body>

<p>
<c>CHOST</c>-asetus määrittelee kohdeasennusjärjestelmän. Tämä muuttuja
on valmiiksi asetettu oikeaan arvoon. <brite>CHOSTia ei saa muuttaa</brite>,
koska se voi rikkoa asennetun järjestelmän. Jos <c>CHOST</c> on väärä,
käytät väärää stage3-pakettia.
The <c>CHOST</c> variable declares the target build host for your system. This
</p>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>CFLAGS ja CXXFLAGS</title>
<body>

<p>
<c>CFLAGS</c>- ja <c>CXXFLAGS</c>-muuttujat asettavat <c>gcc</c>:n C- ja
C++-käännösten optimointiasetuksia vastaavasti. Vaikka ne määritellään tässä
yleisesti niin jokainen ohjelma saavuttaa parhaan suorituskyvyn eri asetuksilla.
</p>

<p>
Tiedostoon <path>make.conf</path> kannattaa määritellä sellaiset
optimointiasetukset jotka <e>yleensä</e> takaavat parhaan lopputuloksen.
Älä käytä kokeellisia asetuksia täällä; liian tehokkaat optimoinnit saavat
ohjelmat epävakaiksi (kaatuilemaan tai käyttäytymään viallisesti).
</p>

<p>
Tässä ei selvitetä kaikkia optimointiasetuksia, tarkempia tietoja kaikista
löytyy <uri link="http://www.gnu.org/software/gcc/onlinedocs/">GNU
Online Manual(s)</uri>-sivuilta tai <c>gcc</c>:n infosivuilta (<c>info
gcc</c> -komennolla täysimittaisessa toimivassa Linux-järjestelmässä)
<path>make.conf.example</path> sisältää paljon esimerkkejä ja
tietoa, lue se huolellisesti myös.
</p>

<p>
Ensimmäinen asetus on <c>-march=</c>- tai <c>-mcpu=</c>-valitsin, johon
määritellään arkkitehtuuri. Vaihtoehtoja löytyy tiedoston
<path>/etc/make.conf.example</path> kommenteista.
</p>

<p>
Toinen asetus on <c>-O</c>-valitsin (suuraakkonen O, ei nolla). Se
kertoo <c>gcc</c>:lle optimointiluokan. Mahdolliset arvot ovat <c>s</c> (koon
optimointiin), <c>0</c> (nolla optimointien poistamiseksi), <c>1</c>, <c>2</c>
tai <c>3</c> lisäoptimointien asettamiseksi (jokainen luokista siis sisältää
edeltävän optimoinnit ja jotain lisää). Suosituksena on käyttää asetusta
<c>-O2</c>.
</p>

<p>
Usein käytetään myös valitsinta <c>-pipe</c> (joka määrittelee putket
käytettäviksi väliaikaistiedostojen asemesta käännettäessä).
Tällä asetuksella ei ole vaikutusta binääreihin.
</p>

<p>
Kannattaa huomata, että toinen suosittu, <c>-fomit-frame-pointer</c> (joka
ei aseta frame pointteria rekisteriin silloin, kun sitä ei tarvita)
saattaa hankaloittaa ohjelmien vianetsintää.
</p>

<p>
<c>CFLAGS</c>- ja <c>CXXFLAGS</c>-valitsimissa on mahdollista yhdistellä
monia optimointikeinoja. Stage-paketista tulleet oletukset ovat yleensä
suositeltavia oletusarvoja.
</p>

<pre caption="CFLAGS- ja CXXFLAGS-määrittelyt ">
CFLAGS="<keyval id="CFLAGS"/>"
<comment># Käytetään samaa asetusta molemmissa muuttujissa</comment>
CXXFLAGS="${CFLAGS}"
</pre>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>MAKEOPTS</title>
<body>

<p>
<c>MAKEOPTS</c> määrittelee rinnakkaisten käännösprosessien määrän paketin
asennuksessa. Suositeltu määrä on prosessorien lukumäärä lisättynä yhdellä.
</p>

<pre caption="MAKEOPTS yhden prosessorin järjestelmässä">
MAKEOPTS="-j2"
</pre>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Ok</title>
<body>

<p>
Päivitä ja tallenna tiedosto <path>/mnt/gentoo/etc/make.conf</path>. Nyt voit
jatkaa <uri link="?part=1&amp;chap=6">chroottaamalla Gentoo-järjestelmään</uri>.
</p>

</body>
</subsection>
</section>
</sections>



1.1                  xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-system.xml

file : http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-system.xml?rev=1.1&view=markup
plain: http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-system.xml?rev=1.1&content-type=text/plain

Index: hb-install-system.xml
===================================================================
<?xml version='1.0' encoding='UTF-8'?>
<!DOCTYPE sections SYSTEM "/dtd/book.dtd">

<!-- The content of this document is licensed under the CC-BY-SA license -->
<!-- See http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.5 -->

<!-- $Header: /var/cvsroot/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-system.xml,v 1.1 2008/09/04 02:46:57 flammie Exp $ -->

<sections>

<version>9.0</version>
<date>2008-04-01</date>

<section>
<title>Chroot-ympäristön asettaminen</title>
<subsection>
<title>Proc ja dev-tiedostojärjestelmien liittäminen</title>
<body>

<p>
Jotta asennus voisi saada tietoa nykyisestä ytimestä chrootin sisältäkin,
täytyy <path>/proc</path> liittää hakemistoon <path>/mnt/gentoo/proc</path>.
Lisäksi pitää bindmountata <path>/dev/</path>:
</p>

<pre caption="/proc:n ja /dev:n liittäminen">
# <i>mount -t proc none /mnt/gentoo/proc</i>
# <i>mount -o bind /dev /mnt/gentoo/dev</i>
</pre>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Uuteen ympäristöön siirtyminen</title>
<body>

<p>
Nyt kun kaikki osiot on alustettu ja perusjärjestelmä on asennettu, voidaan
siirtyä <e>chrootaamaan</e> ympäristöä. Tämä tarkoittaa nykyisestä
asennusympäristöstä (asennus-CD:ltä tai vastaavasta) siirtymistä uuteen
asennusympäristöön (alustetuille osioille).
</p>

<p>
Chrootaus tehdään kolmessa osassa. Ensin vaihdetaan juurihakemisto
<c>chroot</c>-komennolla <path>/</path>-hakemistosta (asennusvälineen)
<path>/mnt/gentoo</path>-hakemistoksi (uusilla osioilla).
Uusi ympäristö luodaan komennolla <c>env-update</c>, joka luo
ympäristömuuttujat. Lopuksi muuttujat asetetaan komennolla <c>source</c>.
</p>

<pre caption = "Uuden ympäristön chrootaus">
# <i>chroot /mnt/gentoo /bin/bash</i>
# <i>env-update</i>
Regenerating /etc/ld.so.cache...
* Caching service dependencies...
# <i>source /etc/profile</i>
# <i>export PS1="(chroot) $PS1"</i>
</pre>

<p>
Olet nyt Gentoo Linux -järjestelmässäsi. Asennusta on toki vielä paljolti
jäljellä, kuten jäljellä olevien kappaleiden määräkin vihjaa :-)
</p>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Portagen välimuistin luonti</title>
<body>

<p>
Kun Portage-puu on asennettu, kannattaa rakentaa Portagen välimuisti.
Komento <c>emerge --metadata</c> luo välimuistin uudelle puulle.
</p>

<pre caption="Portagen välimuistin luonti">
# <i>emerge --metadata</i>
</pre>

</body>
</subsection>
</section>
<section id="configure_USE">
<title>USE-muuttujien asettaminen</title>
<subsection>
<title>Mikä on USE-muuttuja?</title>
<body>

<p>
<c>USE</c> on yksi Gentoo-ympäristön tärkeimmistä muuttujista. Suureen osaan
ohjelmista voidaan kääntää mukaan vaihtoehtoinen tuki tietyille asioille.
Esimerkiksi joissakin ohjelmissa voi olla sekä gtk- että qt-tuki. Joihinkin
voi saada valinnaisena SSL-tuen. Jotkin kääntyvät jopa framebuffer-tuella
(svgalib) ilman X11:ä.
</p>

<p>
Useimmat jakelut kääntävät paketteihin mukaan tuen kaikelle mahdolliselle, mikä
on omiaan lisäämään ohjelmien kokoa ja käynnistysaikaa riippuuvuuksien määrästä
puhumattakaan. Gentoolla voit päättää mitkä asetukset käännetään mukaan. Tähän
käytämme juuri <c>USE</c>-muuttujia.
</p>

<p>
<c>USE</c>-muuttujaan määritetään avainsanoja jotka tulkitaan sitten
käännösasetuksiksi. Esimerkiksi <e>ssl</e> kääntää SSL-tuen jos ohjelmassa
sellainen on ja <e>-X</e> poistaa X-palvelintuen käytöstä (äksän edessä on siis
miinus). Asetuksella <e>gnome gtk -kde -qt</e> ohjelmat käännetään
Gnome- ja gtk-tuen kanssa, mutta ilman kde- tai qt-tukea. Näin aikaansaataisiin
täysin Gnome järjestelmä.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>USEn muuttaminen</title>
<body>

<warn>
Älä tee muutoksia USE-muuttujaan jos käytät esikäännettyjä paketteja (GRP:stä).
Tässä tapauksessa USEa voi muutella asentamisen jälkeen. Peikot hakkaavat
koneesi säleiksi jos ohitat tämän varoituksen!
</warn>

<p>
Oletusarvoiset <c>USE</c>-asetukset ovat profiilin
<path>make.defaults</path>-tiedostoissa. <path>make.defaults</path>it ovat
löydettävissä symbolisen linkin <path>/etc/make.profile</path> osoittamassa
hakemistossa ja kaikissa sen ylähakemistoissa aina profiilihakemistojen
juurihakemistoon saakka.
Itsetehdyt asetukset tiedostossa
<path>/etc/make.conf</path> lisätään niiden päälle. Lisätty asetus lisätään
oletusten listaan ja poistettu (asettamalla miinusmerkki asetuksen eteen)
poistetaan listasta (jos se siellä oli alunperinkään). Hakemiston
<path>/etc/make.profile</path> asetuksia <e>ei saa</e> muuttaa sillä se
korvataan jokaisessa Portagen päivityksessä.
</p>

<p>
<c>USE</c>-järjestelmän täydempi kuvaus löytyy käsikirjan toisen osan <uri
link="?part=2&amp;chap=2">kappaleesta 2: Use-muuttujat</uri>. Muuttujien
kuvaukset majailevat järjestelmän tiedostossa
<path>/usr/portage/profiles/use.desc</path>.
</p>

<pre caption="USE-kuvausten katselu">
# <i>less /usr/portage/profiles/use.desc</i>
<comment>(Nuolinäppäimillä vieritetään ja q:lla lopetetaan)</comment>
</pre>

<p>
Esimerkissä on <c>USE</c>-asetukset KDE-järjestelmälle DVD-, ALSA- ja
CD:n polttotuella.
</p>

<pre caption="/etc/make.confin avaus">
# <i>nano -w /etc/make.conf</i>
</pre>

<pre caption="USE-asetukset">
USE="-gtk -gnome qt kde dvd alsa cdr"
</pre>

</body>
</subsection>
</section>
</sections>




1.1                  xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-tools.xml

file : http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-tools.xml?rev=1.1&view=markup
plain: http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-tools.xml?rev=1.1&content-type=text/plain

Index: hb-install-tools.xml
===================================================================
<?xml version='1.0' encoding='UTF-8'?>
<!DOCTYPE sections SYSTEM "/dtd/book.dtd">

<!-- The content of this document is licensed under the CC-BY-SA license -->
<!-- See http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.5 -->

<!-- $Header: /var/cvsroot/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/hb-install-tools.xml,v 1.1 2008/09/04 02:46:57 flammie Exp $ -->

<sections>

<version>9.0</version>
<date>2008-04-01</date>

<section>
<title>Järjestelmäloki</title>
<body>

<p>
<e>Stage3</e> sisältää kaikki järjestelmätyökalut, joille ei ole
vaihtoehtoisia toteutuksia. Nyt asennamme työkalut, joille on vaihtoehtoisia
versioita.
</p>

<p>
Ensimmäisenä pitää päättää millaiset lokitoiminnot järjestelmään asennetaan.
Unixeissa ja Linuxissa on perinteisesti ollut tehokas loggaus; parhaimmillaan
voi lokeihin saada kirjoitetuksi kaiken järjestelmän toiminnan. Tätä toimintoa
hoitaa <e>järjestelmäloki</e>.
</p>

<p>
Gentoossa on valittavana useita järjestelmälokeja. Perinteinen lokipalveluiden
joukko on <c>sysklogd</c>, <c>syslog-ng</c> on eräs tehokas järjestelmäloki
ja <c>metalog</c> on hyvin pitkälle säätyvä järjestelmäloki. Muitakin saattaa
olla.
</p>

<p>
Jos asennat <c>sysklogd</c>:n tai <c>syslog-ng</c>:n, saatat haluta lisätä
järjestelmään <c>logrotate</c>n jälkikäteen, sillä nuo palvelut eivät osaa
kierrättää  lokitiedostoja.
</p>

<p>
Järjestelmäloki asennetaan <c>emerge</c>llä ja lisätään default-runlevelille
komennolla <c>rc-update</c>.  Seuraavassa asennetaan <c>syslog-ng</c>, korvaa
se millä ikinä lokilla haluatkaan:
</p>


<pre caption="Järjestelmälokin asennus">
# <i>emerge syslog-ng</i>
# <i>rc-update add syslog-ng default</i>
</pre>

</body>
</section>
<section>
<title>Valinnainen: Cron-palvelu</title>
<body>

<p>
Seuraavaksi cron-palvelun kimppuun. Vaikkei se aivan pakollinen ole se on hyvin
tarpeellinen usein. Mutta mitä cron tekeekään? Sehän on palvelu jolla voimme
ajastaa toimintoja. Sillä on näppärä suorittaa sääännöllisin väliajoin joitain
komentoja (vaikkapa sitten päivittäin, viikoittain ja kuukausittain).
</p>

<p>
asennus-CD:llä on tarjolla vain
<c>vixie-cron</c> verkottomille asennuksille. Muita voi asentaa jälkikäteen
jos tarvitsee.
</p>

<pre caption="Cron-palvelun asentaminen">
# <i>emerge vixie-cron</i>
# <i>rc-update add vixie-cron default</i>
</pre>

</body>
</section>
<section>
<title>Valinnainen: Tiedostojen indeksointi</title>
<body>

<p>
Jos haluat, että tiedostojärjestelmäsi tiedostot indeksoidaan niin, että niitä
voi nopeasti hakea, kannattaa asentaa <c>sys-apps/slocate</c>, jossa on
myös näppärä
<c>locate</c>-työkalu tiedostohakuja varten.
</p>

<pre caption="Slocaten asentaminen">
# <i>emerge slocate</i>
</pre>

</body>
</section>
<section>
<title>Tiedostojärjestelmätyökalut</title>
<subsection>
<body>

<p>
Jotkin asennetut tiedostojärjestelmät vaativat myös työkaluja mukaansa
(esimerkiksi eheyden tarkistamiseen ja uusien tiedostojärjestelmien luontiin
ja niin edelleen).
</p>

<p>
Seuraavaassa on taulukoituna tiedostojärjestelmäkohtaisesti tarvitut työkalut
(huomaa kuitenkin, etteivät kaikki tiedostojärjestelmät ole saatavilla kaikille
alustoille):
</p>

<table>
<tr>
  <th>Tiedostojärjestelmä</th>
  <th>Työkalu</th>
  <th>Asennuskomento</th>
</tr>
<tr>
  <ti>XFS</ti>
  <ti>xfsprogs</ti>
  <ti><c>emerge xfsprogs</c></ti>
</tr>
<tr>
  <ti>ReiserFS</ti>
  <ti>reiserfsprogs</ti>
  <ti><c>emerge reiserfsprogs</c></ti>
</tr>
<tr>
  <ti>JFS</ti>
  <ti>jfsutils</ti>
  <ti><c>emerge jfsutils</c></ti>
</tr>
</table>

<p>
Jos käytössä on EVMS pitää myös asentaa <c>evms</c>:
</p>

<pre caption="Evms:n asentaminen">
# <i>USE="-gtk" emerge evms</i>
</pre>

<p>
<c>USE="-gtk"</c> on välttämätön tässä asennusvaiheessa, ettei graafinen
käyttöliittymä riippuvuuksineen tulisi asennettua ennen aikojaan. <c>Evms</c>:n
voi halutessaan kääntää uudeelleen graafisen käyttöliittymän kanssa asennuksen
loputtua.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection  test="contains('PPC PPC64', func:keyval('arch'))">
<title>Valinnainen: RAID IBM-laitteistolle</title>
<body>

<p>
Jos käytössä on POWER5-järjestelmä SCSI RAIDilla, kannattanee asentaa
<c>iprutils</c>, jolla voi käsitellä RAIDia, hakea levyjen tiloja ja päivittää
mikrokoodia.
</p>

<pre caption="Iprutilsin asennus">
# <i>emerge iprutils</i>
</pre>

</body>
</subsection>
</section>
<section>
<title>Verkkotyökalut</title>
<subsection>
<body>

<p>
Jollet tarvitse muita verkkotyökaluja (kuten <c>ppp</c>:tä tai
dhcp-asiakasohjelmaa), jatka <uri
link="?part=1&amp;chap=10">käynnistyslataimen asennuksella</uri>.
Muutoin jatka <uri link="#doc_chap4">Vaihtoehdon: verkkotyökalut</uri> parissa.
</p>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Valinnainen: DHCP-asiakkasohjelman asennus</title>
<body>

<p>
Jos järjestelmä hakee IP-osoitteensa automaattisesti verkkorajapinnoille,
tarvitaan <c>dhcpcd</c>-ohjelmaa (tai muuta DHCP-asiakasohjelmaa). Järjestelmä
saattaa tulla asennuksen jälkeen kyvyttömäksi Internetiin yhdistämiseen, jollei
tätä nyt asenneta!
</p>

<pre caption="Dhcpcd:n asennus">
# <i>emerge dhcpcd</i>
</pre>

</body>
</subsection>
<subsection>
<title>Valinnainen: PPPoE-asiakasohjelman asennus</title>
<body>

<p>
Jos tarvitset <c>ppp</c>:n verkkoyhteyttä varten, aloita asentamalla se.
</p>

<pre caption="Ppp:n asennus">
# <i>emerge ppp</i>
</pre>

<p>
Seuraavaksi jatka <uri
link="?part=1&amp;chap=10">käynnistyslataimen asennuksella</uri>.
</p>

</body>
</subsection>
</section>
</sections>



1.1                  xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/index.xml

file : http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/index.xml?rev=1.1&view=markup
plain: http://sources.gentoo.org/viewcvs.py/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/index.xml?rev=1.1&content-type=text/plain

Index: index.xml
===================================================================
<?xml version='1.0' encoding="UTF-8"?>
<!DOCTYPE guide SYSTEM "/dtd/guide.dtd">

<!-- $Header: /var/cvsroot/gentoo/xml/htdocs/doc/fi/handbook/2008.0/index.xml,v 1.1 2008/09/04 02:46:57 flammie Exp $ -->

<guide link="/doc/fi/handbook/2008.0/index.xml" lang="fi">
<title>Gentoon verokttoman asennuksen käsikirja versiolle 2008.0</title>

<author title="Tekijä">
  <mail link="swift"/>
</author>
<author title="Vastuullinen kääntäjä">
  <mail link="flammie"/>
</author>

<abstract>
Gentoon verkoton asennusopas 2008.0 sisältää ohjeet verkottomaan
asennukseen ja osat, jotka kertovat lisää Gentoosta ja Portagesta.
</abstract>

<license/>

<version>9.2</version>
<date>2008-07-08</date>

<chapter>
<title>Gentoon verkoton asennusopas 2008.0</title>

<section>
<title>Erikieliset käännökset</title>
<body>

<p>
Gentoo-käsikirjaa 2008.0 on saatavissa myös seuraavilla kielillä:
</p>

<p>
<uri link="/doc/en/handbook/2008.0">englanti</uri> |
<uri link="/doc/it/handbook/2008.0">italia</uri> |
<uri link="/doc/zh_cn/handbook/2008.0">yksinkertaistettu kiina</uri> |
<uri link="/doc/pl/handbook/2008.0">puola</uri> |
<uri link="/doc/de/handbook/2008.0/">saksa</uri>
</p>

</body>
</section>

<section>
<title>Johdanto</title>
<body>

<p>
Gentoon verkottoman asennuksen
käsikirja versiolle 2008.0 on sidottu Gentoon määrättyyn versioon,
ja sisältää ohjeet asentamiseen
<brite>ilman verkkoyhteyttä</brite> (joka tarkoittaa suunnilleen sitä, että
tämä asennus tehdään jos ollaan ilman verkkoyhteyttä asennuksen aikana, eikä
vaikkapa silloin kun verkkoyhteys on käytettävissä).
</p>

<p>
Tuorein versio <e>asennetaan</e> verkkoyhteyden kanssa seuraamalla
versioimattoman
<uri
link="/doc/fi/handbook/">Gentoon käsikirjan</uri> ohjeita.
</p>


</body>
</section>
</chapter>
<chapter>
<title>Käsikirjan versiot</title>
<section>
<body>

<table>
<tr>
  <th>Muoto</th>
  <th>Kuvaus</th>
  <th>Linkit</th>
</tr>
<tr>
  <ti>HTML</ti>
  <ti>Jokainen kappale omalla sivullaan, paras verkossa
  katselemiseen</ti>
  <ti>
    <uri link="handbook-x86.xml">x86</uri>,
    <uri link="/doc/en/handbook/2008.0/handbook-sparc.xml">sparc</uri>¹,
    <uri link="handbook-amd64.xml">amd64</uri>,
    <uri link="/doc/en/handbook/2008.0/handbook-ppc.xml">ppc</uri>¹,
    <uri link="/doc/en/handbook/2008.0/handbook-ppc64.xml">ppc64</uri>¹
  </ti>
</tr>
<tr>
  <ti>HTML</ti>
  <ti>Kaikki yhdellä sivulla</ti>
  <ti>
    <uri link="handbook-x86.xml?full=1">x86</uri>,
    <uri link="/doc/en/handbook/2008.0/handbook-sparc.xml?full=1">sparc</uri>¹,
    <uri link="handbook-amd64.xml?full=1">amd64</uri>,
    <uri link="/doc/en/handbook/2008.0/handbook-ppc.xml?full=1">ppc</uri>¹,
    <uri link="/doc/en/handbook/2008.0/handbook-ppc64.xml?full=1">ppc64</uri>¹
  </ti>
</tr>
<tr>
  <ti>HTML</ti>
  <ti>Tuorein, tulostettava versio, kaikki yhdellä sivulla</ti>
  <ti>
    <uri link="handbook-x86.xml?style=printable&amp;full=1">x86</uri>,
    <uri link="/doc/en/handbook/2008.0/handbook-sparc.xml?style=printable&amp;full=1">sparc</uri>¹,
    <uri link="handbook-amd64.xml?style=printable&amp;full=1">amd64</uri>,
    <uri link="/doc/en/handbook/2008.0/handbook-ppc.xml?style=printable&amp;full=1">ppc</uri>¹,
    <uri link="/doc/en/handbook/2008.0/handbook-ppc64.xml?style=printable&amp;full=1">ppc64</uri>¹
  </ti>
</tr>
</table>

<p>¹ Kääntämättä.</p>

</body>
</section>
</chapter>
</guide>